Yritysten sitoutuminen vesivastuullisuuteen osana vesienhoitotyötä voi tuoda uusia työkaluja yritysten kestävän veden käytön kehittämiseen sekä vesien hyvän tilan tavoitteiden saavuttamiseen, kirjoittaa erikoistutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta.
Julkisen sektorin toimijoilla on Suomessa ensisijainen vastuu kestävästä vesien käytöstä ja hallinnasta. Yrityksillä on kuitenkin yhä merkittävämpi rooli veteen liittyvien ongelmien ratkaisussa. Yritykset pienistä paikallisista toimijoista suuryrityksiin tekevät merkittäviä veden saatavuuteen ja vesien tilaan vaikuttavia päätöksiä sekä suoraan omassa toiminnassaan ja tuotannossaan että hankinta- ja toimitusketjujensa hallinnan kautta. Veteen liittyvien ongelmien kärjistyessä yritysten veteen liittyvät riskit kasvavat, mutta veden kannalta vastuullisesta toiminnasta voi tulla yritykselle myös mahdollisuus.
Vesivastuullisuus on yhteisten veteen liittyvien ongelmien ratkaisua
Vesivastuullisuus (water stewardship) on viime vuosina suosiotaan kasvattanut lähestymistapa yritysten veden käytön kehittämiseen ja vesistövaikutusten hallintaan. Yritysten vastuullinen veden käyttö on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Vesivastuullisuuden tavoitteena on varmistaa yritysten veteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja hallinta sekä samalla laajempi osallistuminen yhteisten veteen liittyvien ongelmien, kuten esimerkiksi vesistöjen rehevöitymisen ratkaisuun. Vesivastuullinen yritys toimii lain ja lupien mukaisesti, mutta kehittää toimintaansa myös perusvaatimuksia pidemmälle yhteisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Vesivastuusitoumuksilla uutta virtaa vesienhoitoon ja visiotyöhön
Vesivastuu2030-hankkeessa on selvitetty ja kehitetty keinoja, joilla Suomesta ja suomalaisyrityksistä voi tulla maailman vesivastuullisimpia kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeen tulosten perusteella vesivastuulähestymistavalla olisi lisäarvoa Suomessa erityisesti alueilla, joilla vesien hyvään tilaan liittyviä tavoitteita ei ole saavutettu. Etelä- ja Länsi-Suomessa erityisesti rannikkovedet ja joet ovat hyvää huonommassa tilassa.
Hankkeessa on rakennettu viiden askeleen toimintamalli parhaiden käytäntöjen esimerkkeineen, ohjeistuksine ja työkaluineen yritysten vesivastuullisuuden kehittämiseksi. Vesivastuullisuuden askeleet ovat 1) Vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen 2) Veteen liittyvien riskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten tarkempi arviointi, 3) Veden integrointi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa, 4) Kestävän veden käytön ja hallinnan kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja 5) Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi. Viisi askelta on tarkoitettu yritysten vesivastuullisuuden kehittämisen perustaksi toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta.
Atria, Fazer, Finlayson, Sinebrychoff, Stora Enso ja UPM Kymmene ovat jo sitoutuneet vesivastuullisuuteen ja sen askelien noudattamiseen osana kansallista vesivastuusitoumusta. Yritysten sitoutuminen vesivastuullisuuteen myös osana alueellista vesienhoitoa ja vesistövisiotyötä olisi vahva viesti yrityksiltä kestävän vedenkäytön tärkeydestä ja voi tarjota uusia väyliä yritysten toiminnan kehittämiseen.
Vesivastuullisuus rakentuu yhteistyölle
Vesivastuullisuuden kehittäminen perustuu aina huolellisille arvioinneille merkittävimmistä vaikutuksista ja vaadittavista toimenpiteistä. Yritysten vesivastuutoimenpiteet voivat pitää sisällään esimerkiksi tehokkaampaan veden käyttöön tai päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia. Vaikka yritysten sisäiset parannukset ovat tärkeitä, ne eivät aina kuitenkaan yksin riitä. Usein merkittävämpi vaikuttavuus voidaan saavuttaa esimerkiksi yhteisillä vesistöjen kunnostushankkeilla. Yritysten vesivastuullisuuden kehittämisessä keskeisiä kumppaneita ovat kunnat, ELY-keskukset, tutkimuslaitokset, järjestöt ja paikallisyhdistykset. Vesivastuullisuuden nyrkkisääntö on, että yksikään toimija ei voi ratkaista veteen liittyviä haasteita yksin.
Lisätietoa Vesivastuu2030-hankeesta: https://www.syke.fi/hankkeet/vesivastuu2030
Tule kuulemaan lisää Vesivastuu2030-hankkeen tuloksista loppuseminaariin 29.4. klo 9.30-11.00, ilmoittaudu täällä.
