Yhdyskuntien vesihuolto – eli vedenhankinta ja jätevesihuolto – on tärkein vedenkäyttömuoto kaikkialla maailmassa. Vesi muodostaa yhden YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (no. 6). Parempi vesiasioiden hallinta on edellytys saavuttaa monia muitakin kehitystavoitteita.
Suomen vesihuollossa alkoi kiertotalous kehittyä vuonna 1953, kun vesihuolto–termi otettiin käyttöön. Useimmat vesi- ja viemärilaitokset yhdistivät organisaationsa 1970– ja 80–luvuilla. Vedenhankinnassa on debatoitu toista sataa vuotta pinta- ja pohjaveden paremmuudesta. Turun kaukovedenhankinta toteutui lopulta 40 vuodessa, kun Tampereen seudulla tekopohjavesihanketta on nyt suunniteltu reilut 20 vuotta. Tällaisiin laajoihin hankkeisiin tulee luoda neuvottelumekanismeja, joiden kautta kaikki osapuolet tulevat kuulluksi ja hyötyvät niistä.
Järkevää lainsäädäntöä tarvitaan
Toimiva vesiensuojelu vaati järkevää lainsäädäntöä sekä sen valvontaa (kuva 1). Esimerkiksi Näsijärvi oli 1950-luvun lopulla pahoin saastunut etenkin metsäteollisuuden jätevesistä ja siksi Tampereen raakavesilähteeksi valittiin Roine naapurikunnasta Kangasalta. Yhdyskuntien ja teollisuuden vesiensuojelun kehittyessä Näsijärven veden laatu parani dramaattisesti. Olisiko näin hyviä tuloksia saatu ilman lainsäätäjän toimia?
Jätevedenpuhdistuksen keskittäminen ja haasteet
Jätevesihuollossa on jatkunut voimakas keskitys ja Turun keskuspuhdistamo on jo käytössä. Lähivuosina valmistuvat mm. Tampereen seudun keskuspuhdistamo sekä maan toiseksi suurin puhdistamo Espooseen. On kuitenkin pohdittava, onko enää järkevää keskittää jätevedenpuhdistusta nykyistä enempää muun muassa järjestelmiä uhkaavan haavoittuvuuden ja niiden vaatiman resilienssin eli muutosjoustavuuden vuoksi. Muutosjoustavuus korostuu ilmaston äärevöitymisen myötä.
Suurimpia vesihuollon haasteita ovat ikääntyvä infra, haavoittuvuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toimialalle kohdistuva tuloutuspaine. Pahimmillaan ilmenee yksityistämisyrityksiä ja yritysjärjestelyitä, jotka tähtäävät veronkiertoon mahdollisimman suuren tuloutuksen varmistamiseksi omistajille. Tältä osin samoin kuin ikääntyvän infrastruktuurin osalta tulee lainsäädäntöä uudistaa. Näitä institutionaalisia teemoja tutkimme VEPATUKI –tutkimusklusterissa sekä opetamme Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen –täydennyskoulutuksessa.
Muuttoliike vaikuttaa vesihuoltopalveluihin
Oman haasteensa vesihuollolle sekä koko yhteiskunnalle asettaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja muutamille kasvukeskusalueille. Muuttotappiokunnissa joudutaan pian uudelleenjärjestelemään vesihuoltopalveluja. Silloin kolmas sektori ja erityisesti vesiosuuskunnat voivat jälleen nousta arvoon arvaamattomaan, kun niitä nyt tunnutaan monella taholla pidettävän välttämättömänä pahana. Kaikkia keinoja tarvitaan palveluiden turvaamiseksi.
Tähtäimenä maailman paras vesihuolto
Vuonna 2050 Suomen vesihuolto on muutosjoustavaa, tähtää tulevaisuuteen kymmenien vuosien päähän ja panostaa voimakkaasti tutkimukseen. Tuolloin Suomessa on maailman paras vesihuolto. Samoin vesihuollon koulutus ja tutkimus vastaavat nykyistä paremmin yhteiskunnallista tarvetta ja niihin on hyvin resursseja.
Kirjoittajat: Petri Juuti, Tapio Katko, Riikka Rajala; TTY, Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES, Tampereen yliopisto, www.cadwes.com
