Tätä kirjoittaessani muistelin hieman kuuden vuoden taakse marraskuuhun 2014, jolloin Hattulassa oli käynnissä luonnonvaratehtävien toimialaneuvottelu maa- ja metsätalousministeriön sekä kolmen ELY-keskuksen (Varsinais-Suomi, Häme, Pirkanmaa) kesken. Yhdeksi teemaksi oli asetettu kysymys tärkeimmästä ELY-keskuksen yhteisesti edistettävästä asiasta luonnonvaratehtävissä. Olimme tähän valmistelleen Pirkanmaalla vastaukseksi: Luodaan yhteistyönä Kokemäenjoki –visio ja kootaan vesistöalueen eri toimijoiden asiantuntemus ja voimavarat monitavoitteiseksi luonnonvarayhteistyöksi vision toteuttamiseksi. Niinpä niin, tästä se sitten alkoi, kun läsnäolijat yhdessä kannattivat ajatusta ja työ vision laatimiseksi vähitellen käynnistyi ja jatkui varsinaisen vision valmistumiseen ELY-keskusten, maakuntien liittojen ja lukuisten sidosryhmien yhteistyönä vuonna 2017.
Näyttää siltä, että visiotyö on muutamassa vuodessa pystynyt mainiosti kokoamaan vesistön ja sen käytön ympärille lukuisia asiantuntijoita ja erinomaisen kirjon erilaisia näkökulmia pelkästään kymmenien erinomaisten blogikirjoitusten muodossa joulukuusta 2017 lähtien.
Minulla on ollut etuoikeutettu mahdollisuus tutustua Kokemäenjoen moniin kysymyksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin virkatehtävissäni sekä joen alajuoksun, suistoalueen ja meren näkökulmasta että varsinaisella järvialueella Pirkanmaalla työskennellessäni. Kokemäenjoen laajalla ja erittäin monimuotoisella vesistöalueella on monia tärkeitä, toisilleen vastakkaisiakin veden käyttöintressejä, joten vuoropuhelua, yhteensovittamista ja ymmärrystä tarvitaan. Vesistöalueen yläosan järvialueen käyttäjien on vaikea välillä ymmärtää alaosan jokijakson tarpeita esim. kalatalouden, virkistyskäytön, voimatalouden sekä tulva- ja kuivuusriskien hallinnan osalta – ja vastaavasti alaosalta katsoen on vaikea ymmärtää, miten tärkeää järvien käyttäjille on toivottu vedenkorkeus ja virtaama.
Kokemäenjoki -visiotyö on hyvä ja tärkeä instrumentti, joka tarjoaa asiantuntijatietoa Kokemäenjoen vesistöalueen monipuolisista luonnon ja kulttuurihistorian rikkauksista sekä tietoa eri käyttöintresseistä koko vesistöalueen näkökulmasta. Uskon vahvasti, että yhteistyö ja vuorovaikutus visiotyön puitteissa varmistaa sen, että jo nykyisellään upean monimuotoinen vesistöalue on tuleville sukupolville entistäkin parempi virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde.
Olli Madekivi
ylijohtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
