Valikko Sulje

Vesivisio ja vieraslajit

Vesivision tahtotila eliöiden elinympäristöjen kannalta:

  • Vesistöalueesta pidetään hyvää huolta ja se muodostaa hyvinvoivan ja monimuotoisen luonto- ja elinympäristön alueen eliöille.
  • Ekosysteemit ovat terveitä ja kytkeytyvät toisiinsa kestävällä tavalla.
  • Eliöstö säilyy monimuotoisena.
  • Uhanalaisten vesiympäristöstä riippuvaisten lajien elinympäristö on turvattu.

Vesivision tahtotilan toteutumista eliöiden elinympäristöjen kannalta edesauttaa haitallisten vieraslajien torjunta. Tässä on tärkeä erottaa vieraslaji tulokaslajista. Vieraslajit ovat ihmisen mukana uudelle alueella levinneitä lajeja. Tulokaslajit ovat luonnollisesti omin avuin levinneitä.

Tietyt haitallisiksi luokitellut vieraslajit muodostavat uhan luonnon monimuotoisuudelle, ellei niitä riittävin toimin torjuta ja poisteta ympäristöstä mihin ne eivät kuulu.

Ensiarvoisen tärkeää on ongelmien ennaltaehkäisy. Ennalta torjunta on vielä helppoa, sillä luontoon ja etenkin vesiympäristöön levittäytyessään lajia on enää käytännössä mahdotonta poistaa kokonaan. Leviämisen hillitseminen on kallista ja työlästä.

Esimerkiksi vesiruton poistaminen ei ole mahdollista, vaan pelkästään kasvimassan hetkellinen vähentäminen. Vesirutto leviää pienistä paloista useamman metrin pituisiksi yksilöiksi. Vesiruttokasvustoja on ikävä kyllä jo Kokemäenjoessakin.

Haitallisten vesi- ja rantakasvien torjunnassa on osoitettava toimenpiteet yläjuoksulta alaspäin, koska niiden palaset ja siemenet kulkeutuvat virran mukana.

Isosorsimo levittäytyy Kokemäenjoella

Isorsimo, jonka tiheät ja laajat kasvustot eivät jätä tilaa alkuperäislajeille, on muodostumassa ongelmaksi mm. Kokemäenjokisuistossa. Haittoja ei osattu aavistaa 1800-luvulla, kun sitä istutettiin karjan rehuksi ja koristeeksi lampien rannoille. Isosorsimon todellinen haitallisuus on havaittu vasta viimeisen kymmenen vuoden sisällä.

Isosorsimo valtaa alaa alkuperäisiltä lajeilta.
Isosorsimo valtaa alaa alkuperäisiltä lajeilta. Kuva: Sini Solala.

Toiminta on ollut liian varomatonta tuotaessa luontoomme täplärapuja, kanadanmajavia, supikoiria, minkkejä, jättipalsamia ja jättiputkia. Esimerkiksi jättipalsami rehottaa valtoimenaan monin paikoin Kokemäenjokivarressa uhaten jokivarsilehtojen ekosysteemiä ja lajistoa kuten kotoperäistä lehtopalsamia.

Vieraslajien vaikutukset vaihtelevat

Joidenkin vieraslajien osalta huoli hallitsemattomasta leviämisestä on osoittautunut lopulta aiheettomaksi. Esimerkiksi Kokemäenjoella ennen runsaana näkynyt ja kekoja rakentanut piisami on romahdusmaisesti harvinaistunut ja jo lähes kadonnut.

Niitäkin vieraslajeja on, joiden kanta on pysynyt maltillisena vuosikymmeniä, ellei peräti jo vuosisatoja, eikä niitä voida pitää haitallisina. Yksi näistä on kalmojuuri, jonka munkit toivat rohdoskasviksi 1700-luvulla ja joka edelleen esiintyy muutamana pienehkönä kasvustona Kokemäenjokisuistossa mm. Fleiviikin niittyjen liepeillä. 

Koska eri vieraslajien menestymistä luonnossamme on hankala ennalta arvioida, on hyvä noudattaa ns. varovaisuusperiaatetta.

Vasta aika tulee näyttämään millaisia haittoja aiheutuu esimerkiksi keltamajavankaalista, rohmutokosta ja kulkusammaleläimestä, jos aiheutuu lainkaan.

Vieraslajit lainsäädännössä

Sinänsä tilanne on nyt parempi kuin ennen, koska tiedon määrä ja velvoitteet ovat lisääntyneet. Kansallinen vieraslajistrategia valmistui ja hyväksyttiin 2012 ja Suomen vieraslajilaki astui voimaan 1.tammikuuta 2016. Vieraslajiasetuksen päivitys tuli voimaan 2019 toukokuussa. Siinä lisättiin uusia lajeja haitallisten listalle ja asetettiin kasvatuskieltoja ja hävitysvelvollisuuksia. Asetus velvoittaa maanomistajat, kunnat mukaan lukien, toteuttamaan vieraslajitorjuntaa. On kuitenkin muistettava, että vieraslajien torjuntaan vaaditaan aina maanomistajan lupa.

Kokemäenjoen luontaista rantakasvillisuutta.
Kokemäenjoen luontaista rantakasvillisuutta. Kuva: Sini Solala.

Osallistu talkoisiin

Meistä kuka tahansa voi osallistua vieraslajitalkoisiin, jos ei omalla maallaan, niin esimerkiksi järjestöjen ja yhdistysten järjestämissä talkoissa. Toinen asia mitä kuka tahansa voi tehdä, on haitallisten vieraslajien opetteleminen ja niiden havainnoista ilmoittaminen vieraslajiportaaliin: vieraslajit.fi Lisätietoja vieraslajeista tarjoaa myös VieKas-hanke:

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/luonnonhoito/viekas-life/

Sini Solala, luontokartoittaja, Satakuntaliitto