Pirkanmaan vesistöjen ekologinen tila
Uusi vuonna 2019 tehty arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pirkanmaalla vastaavat luvut ovat 73 % järvien pinta-alasta ja 39 % jokien pituudesta. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma.
Verrattuna vuonna 2013 päättyneeseen toiseen luokitusjaksoon vesien tilassa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Tuolloin hyvässä tai erinomaisessa luokassa oli 79 % järvien pinta-alasta ja 40 % jokien pituudesta. Osa muutoksista johtuu ekologisen tilan muutoksista ja osa johtuu luokittelutavan muutoksista sekä lisääntyneestä seurantatiedosta.
Rehevöityminen heikentää veden laatua erityisesti Lounais-Pirkanmaalla
Luokittelussa oli mukana jokivesistöjä 137 ja järviä 263. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Pyhäjärven, Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin alueen järvien ja jokien vedenlaatu on muuta Pirkanmaata huonompi.
Jokien ja järvien tilaa ovat heikentäneet erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, ja jokien osalta joillakin alueilla myös vesistöjen rakenteelliset muutokset. Sekä järvien ja jokien rehevöitymisongelmien takana on edelleen pääsääntöisesti maatalouden aiheuttama kuormitus.
Tila-arvio perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun
Vesienhoidon tavoitteena niin Pirkanmaalla, Suomessa ja koko EU:ssa on saavuttaa ja säilyttää pinta- ja pohjavesien hyvä tai erinomainen tila vuoteen 2027 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.
Järvet kärsivät hajakuormituksesta
Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maatalouden lisäksi metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Monia järviä vaivaa myös ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa.
Ekologisen tilan heikentyminen näkyy järvissä veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalaston muutoksina sekä umpeenkasvuna. Säännöstely saattaa heikentää matalien järvien tilaa välillisesti heikentämällä talvista happitilannetta. Hyväkuntoiset järvet ovat usein joko pohjavesivaikutteisia tai sijaitsevat valuma-alueiden latvaosissa. Osa näistä on luontaisesti hyvinkin tummavetisiä.
Seurannalla tietoa vesien tilasta
Pirkanmaan ELY-keskus seuraa säännöllisesti alueensa vesien tilaa. Järvistä otetaan näytteitä kolme kertaa vuodessa ja joista neljä kertaa vuodessa. Osaa vesistöistä seurataan vuosittain, osaa kolmen tai kuuden vuoden välein.
Lisäksi kesällä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset havainnoivat sinileviä. Tiedot tallennetaan viikoittain Järviwikiin (https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu). Kunnat seuraavat myös uimarantojen veden hygieniatasoa ja lämpötiloja. Järviwikiin voivat myös kansalaiset kirjata sinilevähavaintojaan.
Vieraslajit uhkana
Havainnot hyytelösammaleläimistä Pirkanmaalla ovat lisääntyneet viime vuosina. Valtaosa havainnoista on tehty Lempäälässä ja Vesilahdella. Hyytelösammaleläin sisävesilaji, jonka kasvu edellyttää yli 12 asteen veden lämpötilaa. Laji menestyy parhaiten runsasravinteisissa ja lämpimissä vesissä. Havainnot lajista keskittyvät yleensä elo-syyskuulle. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin, rantakivikkoon tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala vesialue, jossa veden vaihtuvuus on hyvä. Hyytelösammaleläin on vieraslaji, jota on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana. Aivan viime vuosiin asti hyytelösammaleläimen ei tiedetä levinneen Vuoksen vesistön ulkopuolelle. Kesän 2016 jälkeen sitä on kuitenkin havaittu myös Vuoksen vesistön ulkopuolella, aluksi Lempäälän Kirkkojärvessä ja vuosina 2018 ja 2019 myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosissa. Kansalaiset voivat ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi.
Kirjoittaja:
Anu Peltonen
ylitarkastaja
Pirkanmaan ELY-keskus
