Vesihuolto Arkistot – Vesivisio 2050

Kotitalouskemikaalit kiinteistökohtaisissa harmaiden vesien puhdistamoissa

24.11.2021

Meidän jokaisen arkisista toiminnoista syntyy erilaisia jätevesiä. Kun käymme esimerkiksi pesulla tai tiskaamme astioita, syntyy niin sanottua harmaata jätevettä. Harmaa vesi on jätevettä, joka ei…

Jätevesien asianmukainen käsittely mahdollistaa Vesivision toteutumisen

27.9.2021

Tampereen jätevedenpuhdistamoilla puhdistetaan vuosittain yli 30 miljoonaa kuutiota jätevettä. Näin kaupunkilaisille varmistetaan paitsi toimiva vesihuolto myös puhdas järviluonto. Kuten Vesivisio2050-ohjelman, myös Tampereen vesihuollosta vastaavan Tampereen…

Virve Rinnola katsoo tulevaisuuteen järvimaisemassa.a.

Kolme vuotta verkostotoimintaa ja kehittämistyötä Kokemäenjoen vesistöalueen ytimessä

20.11.2020

”Uskon ihmisten väliseen yhteistyöhön ja toisaalta päämäärätietoiseen työskentelyyn. Menneet vuodet ovat opettaneet minulle paitsi julkishallintoa vesienhoidon viitekehyksessä niin myös laajaa verkostojohtamista. Valtionhallinto tarjoaa tilaa tuoreille…

Visiotyön ensi pisarat Hattulassa 2014

2.11.2020

Tätä kirjoittaessani muistelin hieman kuuden vuoden taakse marraskuuhun 2014, jolloin Hattulassa oli käynnissä luonnonvaratehtävien toimialaneuvottelu maa- ja metsätalousministeriön sekä kolmen ELY-keskuksen (Varsinais-Suomi, Häme, Pirkanmaa) kesken.…

Tuhansien järvien ja hyvän pohjaveden maa ei ole koko totuus

26.8.2020

Arjessa talousvesi ja mökkiemme uimavedet ovat yleisimpiä veteen liittyviä keskustelunaiheitamme. Tämä kattaa kuitenkin vain pienen osan siitä vesijalanjäljestä, jonka me suomalaiset aiheutamme globaalisti. Tämän päivän…

Kuvassa katsotaan laiturilta vesistöön. Kuvassa lukee Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050

Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 laatiminen etenee

7.7.2020

”Strategia on tarkoitettu yhteiseksi työkaluksi kaikille vesihuoltoalan toimijoille. Strategia tulee valmistuessaan sisältämään yhteisen vision ja tavoitetilan lisäksi eri vesihuoltotoimijoiden kesken sovittavia toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan…

Kuvassa näkyy Ruoveden Pärjänlähteet, Siikakangas 2E-luokan pohjavesialue. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Merkittävyyttä arvioidaan alueen laajuudella, lajien esiintyvyydellä, purkautuvan pohjaveden määrällä ja alueellisella esiintyvyydellä. Kuva: Annukka Vähä-Vahe.

Pohjavesialueiden rajauksilla suojellaan maaperässä olevaa pohjavettä turvaamalla sen laatu ja määrä

8.6.2020

”Suurimmat rajausmuutokset Pirkanmaalla koskettivat Tampereen Epilänharju-Villilä A:ta ja Aakkulanharjua, Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju A:ta sekä Kangasalan Kirkkoharju-Keisarinharjua. Näillä kaikilla alueilla pohjavesialuetta laajennettiin.”

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia

17.4.2020

”Hankkeen aikana järjestetään muun muassa sidosryhmätilaisuuksia, joissa sekä strategian että sitä tukevan toimenpideohjelman sisältöön pystyy vaikuttamaan. Lisäksi vaikuttamaan pääsee erilaisten kyselyiden, palautteenannon ja lausuntojen avulla.”

Yhdyskuntien vesihuolto 2050 Pirkanmaalla ja Kokemäenjoen vesistön alueella

7.4.2020

”Jätevesihuollossa on jatkunut voimakas keskitys ja Turun keskuspuhdistamo on jo käytössä. Lähivuosina valmistuvat mm. Tampereen seudun keskuspuhdistamo sekä maan toiseksi suurin puhdistamo Espooseen. On kuitenkin…

Vesi tulee ja vesi menee

3.4.2020

”Kaavoituksen edistämistehtävissä viranomaisena kiinnitän usein huomiota puuttuvaan hulevesivaikutusten arviointiin ja tässä yhteydessä riittävän laajaan koko vaikutusalueen kattavaan tarkasteluun. Erityisesti tiivistyvässä kaupunkirakenteessa vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyessä…

Kategoria: Vesihuolto