Vesien tila ja hallinta Arkistot – Vesivisio 2050

Keski-Suomen vesistökunnostusverkosto käynnistymässä

“Usein vesistökunnostukset ovat projekteja, jotka osallistavat laajan joukon sidosryhmiä tavalla tai toisella. Jotta niiden suunnittelu, hankkeista tiedottaminen ja lopulta toteuttaminen onnistuu, tarvitaan taustalle paljon yhteistyötä…

Lue lisää →

Virve Rinnola katsoo tulevaisuuteen järvimaisemassa.a.

Kolme vuotta verkostotoimintaa ja kehittämistyötä Kokemäenjoen vesistöalueen ytimessä

“Uskon ihmisten väliseen yhteistyöhön ja toisaalta päämäärätietoiseen työskentelyyn. Menneet vuodet ovat opettaneet minulle paitsi julkishallintoa vesienhoidon viitekehyksessä niin myös laajaa verkostojohtamista. Valtionhallinto tarjoaa tilaa tuoreille…

Lue lisää →

Vesivisioviikon banneri

Visiotyön ensi pisarat Hattulassa 2014

Tätä kirjoittaessani muistelin hieman kuuden vuoden taakse marraskuuhun 2014, jolloin Hattulassa oli käynnissä luonnonvaratehtävien toimialaneuvottelu maa- ja metsätalousministeriön sekä kolmen ELY-keskuksen (Varsinais-Suomi, Häme, Pirkanmaa) kesken.…

Lue lisää →

kuvia maisemista matkan varrelta.

Harjoittelijana vesiyksikössä patokartoituksen parissa

Ympäristötekniikan DI-opintojeni loppusuoralla pääsin harjoittelijaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikön vesitaloustiimiin. Harjoitteluni liittyi virtavesien patorakenteisiin. Harjoitteluaikana tein sekä maasto- että toimistotyötä. Tein useita maastokäyntejä patorakenteille eri kuntien…

Lue lisää →

kaloja mitataan.

Soraa, kiviä ja kalateitä – näillä aineksilla Harjunpäänjoki kuntoon

Harjunpäänjoki laskee Kokemäenjokeen sen alaosalla, Porin kaupungin laidalla. Harjunpäänjoki on sikäli poikkeuksellinen ja samalla kalataloudellisesti erityisen arvokas, että kalat pystyvät esteittä uimaan meren ja Harjunpäänjoen…

Lue lisää →

näköalatornista aukeava kuva

Tuhansien järvien ja hyvän pohjaveden maa ei ole koko totuus

Arjessa talousvesi ja mökkiemme uimavedet ovat yleisimpiä veteen liittyviä keskustelunaiheitamme. Tämä kattaa kuitenkin vain pienen osan siitä vesijalanjäljestä, jonka me suomalaiset aiheutamme globaalisti. Tämän päivän…

Lue lisää →

Kuvassa näkyy Ruoveden Pärjänlähteet, Siikakangas 2E-luokan pohjavesialue. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Merkittävyyttä arvioidaan alueen laajuudella, lajien esiintyvyydellä, purkautuvan pohjaveden määrällä ja alueellisella esiintyvyydellä. Kuva: Annukka Vähä-Vahe.

Pohjavesialueiden rajauksilla suojellaan maaperässä olevaa pohjavettä turvaamalla sen laatu ja määrä

“Suurimmat rajausmuutokset Pirkanmaalla koskettivat Tampereen Epilänharju-Villilä A:ta ja Aakkulanharjua, Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju A:ta sekä Kangasalan Kirkkoharju-Keisarinharjua. Näillä kaikilla alueilla pohjavesialuetta laajennettiin.”

Lue lisää →

Kaksi lasta istuu penkillä ja katsovat vesistöä. Toinen lapsista osoittaa jotakin kaukaa maisemassa.

Miesmuistista vesistömalliin

Mallintaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten vesiensuojelutoimenpiteiden mitoittamisen ja kohdentamisen järvien ja jokien valuma-alueille.

Lue lisää →

pohjavesimittauslaitteisto metsässä.

Pohjavesitilanne on rajusti muuttunut Kokemäenjoen vesistöalueella

“Uutta pohjavettä on päässyt muodostumaan koko talven, koska sateita on riittänyt, eikä maa ole ollut roudassa. Tyypillisesti pohjavedet laskevat talvisin ja lumen sulamisvesien maahan imeytymisen…

Lue lisää →

Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry (KSVY ry) esittäytyy

Keski-Suomeen perustetun alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen toiminta starttasi käyntiin elokuussa 2020 kun yhdistykselle palkattu projektipäällikkö/toiminnanjohtaja FM, Tuomo Laitinen aloitti tehtävässään. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry asemoitui ensimmäisestä…

Loiku viitoitti Loimijoen vesienhoidon suuntaviivoja tuleville vuosille

Ympäristöministeriön rahoittama Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hanke päättyi marraskuun lopussa. Kaksivuotinen hanke tuotti työkaluja, joita käyttämällä Loimijoen vesistöalueen tila saadaan paremmaksi. Hankkeen näkyvin tulos on…

Lapset leikkivät vuosikymmeniä sitten vedessä.

Kokemäenjoki – sydämeni värähtää.

’’Täälläkö sinä haaveilet? Vähän matkaa vielä, niin olisit ollut Pihlavanselällä ja siitä kohta jo merellä!’’

Keski-Suomen vesistökunnostusverkosto käynnistymässä

“Usein vesistökunnostukset ovat projekteja, jotka osallistavat laajan joukon sidosryhmiä tavalla tai toisella. Jotta niiden suunnittelu, hankkeista tiedottaminen ja lopulta toteuttaminen onnistuu, tarvitaan taustalle paljon yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Tehokas toimijoiden verkosto on erinomainen apuväline vesistökunnostusten edistämisessä.”

Virve Rinnola katsoo tulevaisuuteen järvimaisemassa.a.

Kolme vuotta verkostotoimintaa ja kehittämistyötä Kokemäenjoen vesistöalueen ytimessä

“Uskon ihmisten väliseen yhteistyöhön ja toisaalta päämäärätietoiseen työskentelyyn. Menneet vuodet ovat opettaneet minulle paitsi julkishallintoa vesienhoidon viitekehyksessä niin myös laajaa verkostojohtamista. Valtionhallinto tarjoaa tilaa tuoreille kasvoille ja uusille ideoille sekä toimintatavoille!”