Vanajavesikeskuksen taustavoimana on viisi vuotta sitten perustettu Vanajavesisäätiö. Toimialueena on Vanajaveden vesistöalue, joka ulottuu Evon ja Tammelan järviylängön latvavesiltä Lempäälään, 12 kunnan, kolmen maakunnan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan, sekä kahden ELY-keskuksen, Hämeen ja Pirkanmaan, alueilla.
Vanajavesikeskus suunnittelee ja toteuttaa erilaisia vesiin ja lähiympäristöön liittyviä hankkeita, tapahtumia, tempauksia, koulutuksia ja neuvontaa. Tärkeä toimintamuoto on ylläpitää ja aktivoida erilaisia yhteistyöverkostoja. Tiedottamisella, lasten ja nuorten ympäristökasvatuksella ja asukkaiden aktivoimisella sekä vesiin liittyvän tiedon hankkimisella on ollut merkittävän suuri osuus keskuksen työkentässä. Vanajavesikeskuksen rooli on toimia paikallisten vesistötoimijoiden verkoston moottorina; viranomaisten, tutkijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden välisten yhteyksien sujuvoittajana ja hankerahoituksen ja muiden vesien tai ympäristönhoitoon suunnattavien resurssien hankkijana. Vanajavesikeskuksen toimisto sijaitsee Hämeenlinnassa.
Vanajavesikeskus koordinoi tällä hetkellä kolmea suurempaa hanketta. Ajallisesti pisin ja rahoitukseltaan suurin on Suomen sisävesien Natura2000 –alueiden hoitoon liittyvän Freshabit-LIFE IP –hankkeen Vanajaveden alueen osio, jossa painopiste on matalien lintuvesien kunnostuksissa.
Vesistösuunnittelu-PAKKA –hanke on kuuden järvensuojeluyhdistyksen, Hämeenlinnan kaupungin, osakaskuntien, Metsäkeskuksen, kalastusalueen ja muutamien yritysten yhteinen projekti, jossa selvitetään kohdevesien kuormitusta ja tilaa, eliöstöön ja sedimentteihin liittyviä asioita sekä suunnitellaan tarvittavia kunnostustoimia. Hanke rahoitetaan Linnaseutu Leader- toimintaryhmän rahoituksella.
Samaan aikaan pyörii Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoavustuksella osarahoitettu Vesistökunnostus-PAKKA –hanke, jossa samat toimijat toteuttavat järville ja niiden valuma-alueille valmiiksi suunniteltuja vesistökunnostustoimenpiteitä, kuten jokiuoman kunnostuksia, laskeutusaltaiden rakentamista ja vesikasvillisuuden vähentämistä.
Lisäksi olemme yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin kanssa aloittelemassa Tavastia Blueways –hanketta, joka on hämäläisen vesistömatkailun kehittämiseen tähtäävä, Maaseuturahaston rahoittama kaksivuotinen hanke. Tutkimus- ja kehittämishankkeista kannattaa mainita myös juuri aloittava Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari –hanke, jossa Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, SYKE ja HAMK selvittävät keinoja tuottaa erilaisissa jätevesijakeissa kasvatettujen mikrolevien hyödynnettävyyttä kiertotalouden hengessä.
Suurempien hankekokonaisuuksien lisäksi Vanajavesikeskus on ollut monessa vesistökunnostushankkeessa vetovastuullinen toimija vastaten esimerkiksi tarvittavien hankintojen tai urakoinnin tilaamisesta, rakennuttamisesta ja tiedottamisesta. Säätiön vuosittain hakemuksesta myöntämät pienet avustukset ovat osaltaan lisänneet alueella toimivien osakaskuntien, suojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden intoa toteuttaa erilaisia hankkeitaan.
Vanajavesikeskuksen päähankkeet:
http://www.vanajavesi.fi/vanajavesikeskus/hankkeet/
Pienemmistä hankkeista ja muusta toiminnasta kerrotaan Vanajavesikeskuksen kotisivuilla sekä Facebookissa ja Twitterissä:
http://www.vanajavesi.fi/
Suvi Mäkelä, vesistöasiantuntija, Vanajavesikeskus
Lisätietoa vesivisiosta osoitteessa www.ymparisto.fi/vesivisio2050
Lasten ja nuorten vesiluonnon tuntemus ja vesistöjen arvostus kasvaa itse tekemällä ja kokemalla. Vesistöviestintähankkeissa (Viestejä Vanajavedellä ja Yhteisillä aalloilla) on viety lukemattomia lapsiryhmiä ulos rannoille ihmettelemään vesien otuksia ja ilmiöitä.
