Joukko vesistökunnostusaktiiveja lähti syyskuisena lauantaina kiertämään viime vuosina valmistuneita valuma-aluekunnostuskohteita Hämeenlinnan Hauholla. Retken järjestäjävastaavina toimivat Hämeen ELY-keskus ja Hämeen ammattikorkeakoulun Ojat kuntoon -hanke. Osallistujia oli muun muassa vesiensuojeluyhdistyksistä eri puolilta Hämettä.
Päivän ensimmäinen kohde, upea Lintusuon kosteikko sijaitsi Hahkialan kartanon mailla. Lintusuo on tyypiltään monivaikutteinen kosteikko, joka on toteutettu myös lintuja silmällä pitäen. Juuri parahiksi kaksi laulujoutsenta vietti levähdystaukoa kosteikolla ryhmämme ihastellessa valtavaa keidasta. Pesimäpaikkoja on linnustolle tarjolla ja pienpetopyynnillä huolehditaan, että poikasia selviää hengissä myös aikuisiksi yksilöiksi asti.
Lintusuon kosteikko. Kuva: Heini-Marja Hulkko
Lintusuon kosteikko saa vetensä maatalousvaltaiselta valuma-alueelta, joten se toimii ravinteita ja kiintoainesta sitovana vesienhoitorakenteena. Kosteikko on myös eräänlainen tulva-allas sen valuma-alueen ylä- ja alapuolisille vesistöille ja vesille tasaten vedenpinnan korkeuden vaihtelua. Vesi saa nousta ja laskea loivilla rantapenkereillä vapaasti samalla kun kasvillisuus hoitaa puhdistustyötä. Uutena vesienhoitorakenteena monivaikutteinen kosteikko on osaltaan edistämässä Hauhonselän ekologisen tilan parantamista, sillä vastikään tarkistetussa pintavesien ekologisessa tila-arviossa vesimuodostuma luokiteltiin tyydyttäväksi.
Uiskonsuon laskeutusallas. Kuva: Elina Laine
Maalaismaisemien jälkeen vuorossa olivat metsäisemmät kohteet: Uiskonsuon ja Kenkivuoren laskeutusaltaat. Ne edustavat metsätalouden vesistökuormituksen hallintatoimia. Pitkin päivää keskustelua herätti viime aikoina esiin noussut innovaatio käyttää puupohjaisia materiaaleja ojissa ja puroissa esimerkiksi kunnostusojitusten ja muiden hoitotöiden yhteydessä vähentämässä vesistövaikutusta. Esimerkkinä risu- ja rankatukit. Niiden etuna pidetään ennen kaikkea sitä, että puu nappaa myös liuenneet ravinteet. Tukit sitovat hiiltä ja tarjoavat elinympäristön merkittävälle määrälle lajeja. Myös turvemaiden haasteet vesiensuojelussa puhututtivat vesistökunnostusaktiiveja.
Ja koska Hauholla kerran oltiin, niin totta kai tutustuimme myös paikallisen Pro Hauhonselän esittelemänä Haapasaarensalmen vesistökunnostuskohteeseen. Pahoin umpeenkasvanutta uomaa oli avattu vesikasvillisuutta niittämällä ja juurakkoa poistamalla. Kohde oli valmistunut vuoden 2018 marraskuussa. Kapeikon avaamisella parannettiin virtausta Hauhonselän ja Lakkianselän välillä.
Haapasaarensalmen vesistökunnostuskohde. Kuva: Elina Laine
Viimeinen tutustumiskohde, Vuolujoen laskeutusallas edellytti mielikuvaharjoittelua, sillä kohdetta ei ole vielä toteutettu. Tällä kohteella, kuten muuallakin valuma-aluepäivän parasta antia olivat hienojen vesienhoitokohteiden lisäksi vilkkaat keskustelut, joissa kunnostusväki vaihtoi kokemuksia niin epäonnistumisista kuin hyvistä hetkistäkin. Vastaavanlaisille tilaisuuksille ja kohtaamisille on selvä tarve. Kunnostaja saa asiantuntevaa tietoa vaihtoehdoista sekä vinkkejä rahoituksen ja byrokratian kiemuroista selviytymiseen. Suunnittelija saa palautetta innostuen kehittämään uutta ja virkamieskin vakuuttuu näkemästään konkretiasta. Jokaiselle jotakin.
”Jos ei yritä, ei voi epäonnistua.”
ELY-keskusten järjestämiä tapahtumia kannattaa seurata tältä sivulta.
Kirjoittaja:Ympäristösuunnittelija Elina Laine Hämeen ELY-keskuksen luonnonvarayksiköstä
