Tammikuun 9. päivä julkaistiin Suomen kalataloudelle odotettu ja merkittävä uutinen, jossa kerrottiin Sastamalan Stormissa toimivan maamme suurimpiin kuuluvan kalanjalostajan, V.Hukkanen Oy:n saaneen neljän vuoden työn tuloksena kalojen vientiluvan Kiinaan.
Kalaneuvokselle vientilupa Kiinaan – “Tämä on meille tärkeä etappi”
Hieno juttu. MMM:n Panda-diplomatia alkaa tuottaa tulosta, ja vuoden alussa aloittaneelle Ruokavirastolle hieno alku.
Paikalliselle kalataloudelle asia on tärkeä, sillä vientilupa koskee nimenomaan Suomessa tuotettuja ja kalastettuja lajeja mm. särkeä eli taloussiikaa, jolle on ollut vaikeaa löytää käyttöä omassa maassamme. Kaipa kiinalaiset ovat huomanneet, että kun syö särkeä niin se kasvattaa järkeä, eli kalan syönnillä on merkittävä vaikutus kansanterveydelle, etenkin nuorten aivotoimintaan. Ja sitä kautta esimerkiksi kännykkäpelien kehittämiseen.
No arvatenkin hetihän joidenkin ”savupönttö” meni nurin ja aamukahvit väärään kurkkuun, nousi porua ja kalakateutta, että nyt ne perhanan kiinalaiset tyhjentävät valtamerien lisäksi meidänkin poloiset järvemme. Tunnustettava on, että toki kalavaramme ovat rajalliset, mutta useita vähän hyödynnettyjä kalalajeja kyllä riittää vientiinkin. Ihan Kiinaankin asti.
Jyväskylän yliopiston kirjaviisaiden kalatutkijoiden tarkkaakin tarkempien kalalaskentojen mukaan Suomen särkisaalispotentiaali on n. 20 Mkg/v eli jokaiselle kiinalaiselle riittäisi noin yksi 20g särki/vuosi. Ei paljoa, mutta kuitenkin. Kyllä se särki ainakin sataa sirkkaa vastaa. Muikun osalta Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maamme saalispotentiaali on 13 Mkg/v eli hiukkasen niukemmin, mutta silakkaahan sitä olisi meri pullollaan ja kilohailia tonneittain.
Kokemäenjoen valuma-alueella toimiva ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluyksikkö on ollut vahvasti mukana kehittämässä kalatalouden toimintaedellytyksiä sekä vapaa-ajan kalatalouden että elinkeinokalatalouden sektoreilla. EU:hun liittymisen jälkeen etenkin elinkeinokalatalouden rahoitusmahdollisuudet ovat lisääntyneet voimakkaasti ja mm. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on ollut merkittävä rahoitusväline kalan alkutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin saroilla. Kannattaa muuten vinkata kalakaverillekin ELY-keskusten kalatalouspalveluista, jos kalastus ja kalatalous kiinnostaa.
Mikäli vähäarvoisten kalojen hyödyntäminen ja vienti laajenee vähäänkin isommassa määrässä, niin se tuonee uutta pöhinää hiipuneeseen kaupalliseen kalastukseen ja merkittävät hyödyt maamme tuhansien rehevöityneiden järvien hoitoon. Särkikalojen poisto on länsimaisenkin tiedemiehen mukaan huomattavan kustannustehokasta ravinteiden poistamista eli kaikkien kannalta win-win tilanne.
Toivottavasti myös uudenkarheat kalastuslain kokonaisuudistuksen ponnisteluna syntyvät kalatalousalueet saadaan ensihenkosten jälkeen puhaltamaan yhteiseen ”vientikalahiillokseen” ja tuleviin käyttö-ja hoitosuunnitelmiin saadaan kirjattua riittävät mahdollisuudet kalavarojen kaupalliseen käyttöön. Kalakateudesta tulisi vihdoin edetä yhteisvoimin rakentavaan yhteistyöhön ja poistamaan rattaissa olevat kapulat. Kala-ala on ukkoutunut uhkaavasti ja on korkea aika saada nuorennusleikkausta alan ikärakenteeseen.
Teksti: Jorma Kirjavainen, ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kuva: Pro Kala ry. Saiko särjen punaiset silmät kiinalaisenkin kiihkobyrokraatin rakastumaan suomalaiseen kalaan.
Lisää kala-alan ajankohtaisia mm. täällä: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58195/Uutisrysa_2_2018.pdf/b31e6414-9a01-4798-994c-6ceeca2b4b2b
