Suomen järvien kala on terveellistä ja ympäristöystävällistä ravintoa. Kokemäenjoen vesistöalueen järvien kalakannat ovat yleensä hyvässä kunnossa ja kestäisivät nykyistä tehokkaammankin kalastuksen. Varsinkin muikku- ja särkikalakannat näyttäisivät kestävät paikoin tehokastakin pyyntiä. Eipä ole vielä Kokemäenjoen vesistöalueen ahvenkantojakaan saatu romahtamaan kalastuksella. Samoin Selkämeren, jonne Kokemäenjoki laskee, silakkasaalista voidaan pyytää huolestumatta kannan heikkenemisestä. Toisenlainen tilanne on maailman merillä, jossa usean kalalajin kannat ovat romahtaneet liikakalastuksen seurauksena.
Kuluttajan, niin sanotun tavallisen suomalaisen, merkittävä osa ilmastovaikutuksista syntyy ruoan kulutuksesta, asumisesta ja autoilusta. Näistä ensimmäiseen pystymme helposti vaikuttamaan. Siirtymällä syömään enemmän lähivesistä pyydettyä tai kasvatettua kalaa voimme pienentää omaa ilmastokuormitustamme. Kalaisan ruokavalion arvioidaan vähentävän ilmastovaikutusta noin kolmanneksen verrattuna nykyisen ruokavaliomme kuormitukseen. Ja lisäämällä kotimaisen kalan kulutuksen osuutta kalaruoassamme ilmastovaikutus pienenee tästä edelleen. Järvikalan kasvuun ei tarvita lannoitteita eikä rehua.
Ilmastovaikutusten näkökulmasta muikku on erittäin ilmastoystävällistä ravintoa. Muikku pyydetään lähivesistä ja sen pyynti, varsinkin nuottapyynti, vie vähän fossiilista polttoainetta. Muikkujen perkaaminen on helppoa ja muikkuvesiltä matka kuluttajien pöytiin on lyhyt. Muikkusaaliita voitaisiin heikentämättä muikkukantoja ainakin kaksinkertaistaa. Kokemäenjoen vesistöalueellakin muikun kalastusta voidaan lisätä. Myös sisävesiemme muut kalalajit kestävät nykyistä pyyntiä, ja joidenkin lajien kuten särkikalojen kalastusta voitaisiin jopa lisätä merkittävästi.
Kasvatetun kotimaisen kirjolohen tuotannon hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin porsaan tai naudanlihan kasvatuksen. Ja Suomessa kasvatettu kala voittaa ilmastoystävällisyydessään ulkomailla kasvatetun kalan, vaikka kuljetuksen osuus ilmastopäästöissä on melko pieni.
Kasvatetun kalan, lähinnä kirjolohen kasvatuksen, ympäristökuormitusta on onnistuttu pienentämään merkittävästi. Kun verrataan kuormitusta kolmen- tai neljänkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, kalankasvatuksen fosforikuormitus on vähentynyt noin 70 prosenttia. Onkohan mikään muu ravinnontuottaja tai toimiala pystynyt samaan suoritukseen. Vuonna 2018 kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormituksen osuus Suomen ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta on noin 2 % ja 1 %. Kiertovesilaitokset, tehokkaat rehut ja uudet sisävesilaitosten purkuvesien käsittelymenetelmät tulevat edelleen pienentämään kalankasvatuksen ympäristökuormitusta.
Kaupallisille kalastajille ja Suomessa toimiville kalankasvatusyrityksille tuleekin antaa mahdollisuus toimia, kehittää toimintaansa ja tuottaa terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa meille kaikille. Kuluttaja voi omilla valinnoillaan tukea suomalaista kalataloutta.
Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Hannu Salo, kalastusbiologi
