Vuosi 2020 on ollut merkillinen vuosi, joka tulee taatusti jäämään historiankirjoihin joko poikkeuksena tai uutena alkuna. Vesivision kannalta on onni, että olemme todellakin samassa veneessä. Aiemmin valitsemamme teemat Kokemäenjoen vesistön erilaisten näkökulmien ja käyttömuotojen yhdistämisessä ovat edelleen käyttökelpoisia.
Vesistöalueemme on eliöiden elinympäristö ja lähes miljoonan ihmisen asuinpaikka. Alueella harjoitetaan elinkeinoja, jotka tarvitsevat hyvänlaatuista vettä. Vesivision osalta kaikki linkittyy kaikkeen, koska yhteisenä tekijänä on vesi.
Ennakoimattomaksi muuttuneen nykyisyyden lisäksi myös tulevaan on varauduttava sekä vesimäärien että vedenlaadun osalta. Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys, vaan yhteiskuntamme elintärkeä palvelu, josta on pidettävä huolta.
Bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet kannattaa erityisesti nyt nähdä ekologisina valintoina. Myös kotimainen ruuantuotanto ja kotimaan matkailu voivat ehkä kehittyä eri tavalla kuin ennen. Vaikka yhteydenpito yhteistyökumppaneiden välillä ei olekaan entisensä, muutti äkillinen murros aiemmat digiaskeleet aidoksi digiloikaksi.
Vuodesta 2020 on kuitenkin reiluus kaukana. Osa toimijoista on selvinnyt nopeasta muutoksesta suhteellisin pienin kolhuin. Osalla jo lähtötilanne on ollut hankala, eivätkä muutoksen vaikutuksetkaan ole olleet lainkaan tasapuolisia.
Myös vesivisioviikon tapahtumia on jouduttu siirtämään, karsimaan ja perumaankin, mutta ei anneta sen haitata. Tehty valmistelutyö ei ole valunut hukkaan, vaan sitä voidaan hyödyntää jatkossa.
Vesivisio on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesiemme ja koko laajan ja monimuotoisen vesistöalueemme näyttäytyvän vuonna 2050. Työ on pitkäjänteistä ja pieni pysähtyminen voi jopa auttaa näkemään yksittäisten vuosien haasteita kauemmas.
Merja Suomalainen, Hämeen ELY-keskus, Vesitalousasiantuntija
