Ruokahukkaa on syytä pelätä, uhkaa vesistöjämmekin

 

Kuluttaja on kunkku myös ympäristön suojelemisessa. Valintamme ruokakaupassa vaikuttavat moneen, muun muassa vesistöjemme tilaan. Ruokahukka on kurja kaveri ja sen koolla on merkitystä niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kotitalouksista syntyvä ruokahävikki on vuodessa jopa 20-25 kiloa henkilöä kohden. Mutta tiedämmekö millaisia vaikutuksia tuolla valtavalla määrällä on?

Ruokahukka lisää muun muassa vesijalanjälkeämme. Kaikki se hukkaan heitetty ruoka on kuluttanut vesivarojamme ja tuotantoa aivan suotta. Vesijalanjäljessähän huomioidaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu elintarvikkeiden, tavaroiden tai palveluiden tuotantoon.

Erityisesti kannattaa miettiä, missä maassa tuotettua ruokaa syö. Kuinka paljon käytämme sellaisia tuotteita, jotka on tuotettu maissa, joissa vesivarat ovat jo tuotantoa rajoittava tekijä. Lähellä tuotettu ruoka myös vähentää kuljetustarpeita. Yksi tärkeä asia jää tässä yhteydessä usein mainitsematta. Se ei näet suoranaisesti liity jalanjälkilaskelmiin, mutta luontoomme sitäkin enemmän. Eli maatalouden ylläpitämä luonnon monimuotoisuus on huomioitava asia. Ilman maataloutta meidän luontomme yksipuolistuu, monet uhanalaiset lajit nimittäin asuvat juuri maatalousympäristössä. Tässä yhteydessä on syytä mainita yhtenä hoitokeinona laidunnus, erityisesti luonnonlaitumilla.

Vesistöjen rehevöitymisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta oikein toteutettu rantalaidunnus on hyvä asia. Eläimet syövät ja vievät lihassaan, maidossaan valtaosan rannan rehevyydestä pois. Ja samalla luovat monille hyönteisille ja linnustolle, esimerkiksi kahlaajille tärkeää elintilaa. Sanomattakin on selvää, että lisäksi laidunnus hoitaa maisemaa eli pitää rantamaisemat avoimina. Toki täytyy muistaa, että laidunnus tulee hoitaa niin, että laidunpaine ei ole liiallinen eli rehevöittävä. Kuluttajina meidän kannattaa siis lihatiskillä muistaa, että kotimaisen laatulihan valinta hyödyntää luonnon monimuotoisuutta.

Ruokahukka blogi kuva Katriina Koski (002)

Kuva: Katriina Koski

Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana hallituksen kärkihankkeessa Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin. Seuraavan parin vuoden aikana taistelemme ruokahukkaa vastaan ja vesistöjemme puolesta infotapahtumin, ruokakurssein ja erilaisten tiedotustempausten avulla. Keräämme muun muassa vapaaehtoisia hukantorjuntapartioita kuluttajien avuksi.

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset järjestävät kampanjan aikana muun muassa 15 Hyppää hyvän kierteeseen -tapahtumaa. Pyrimme toteuttamaan nämä yhteistyössä erilaisten vesistötapahtumien ja -toimijoiden kanssa. Näissä tapahtumissa yhdistämme ruoka- ja maisema-asiantuntemuksemme. Tavoitteemme on kertoa kuluttajille käytännön vinkkejä luonnon monimuotoisuuden hyödyistä, kotimaisen ruoan tuotannon eduista ja tietenkin ruokahukan torjunnasta. Jos teillä on aiheeseen sopivia tapahtumia tai olette muuten aiheesta kiinnostuneita, ottakaa ihmeessä yhteyttä.

Yhdessä toimien saamme vesistöt ja rantamme parempaan kuntoon. Me maisema-asiantuntijat teemme rantojen luonnon monimuotoisuuden eteen monipuolisesti töitä. Lisäksi haluamme nostaa esiin rantojen ja vesien virkistyskäyttöä ja niiden merkitystä maisemissamme. Hoidetut ja monimuotoiset rannat antavat täällä satojen järvien maassamme huikeita mahdollisuuksia esimerkiksi reiteille ja maisemakokemuksille. Kokemuksemme maiseman tuotteistuksesta sopii hyvin myös rantojen monikäytön kehittämiseen. Tästä aiheesta voi lukea lisää Rannat kuntoon –sivustoltamme. Se on toimintamalli asukkaille ja maanomistajille.

Yhteistyöterveisin,
Jutta Ahro
maisema-asiantuntija
MKN Maisemapalvelut
ProAgria Etelä-Suomi ry

https://etela-suomi.maajakotitalousnaiset.fi
https://www.facebook.com/etelasuomen.maajakotitalousnaiset/
https://www.facebook.com/ESMKNMaisema/
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ruokahukka-ruotuun-katse-vesistoihin-2017-2019-8672

 

Ruokahukka blogi kuva 2 Katriina Koski (002)

Kuva: Katriina Koski

Leave comment