Valtakunnallinen pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistamistyö Pirkanmaalla lähenee loppuaan. Viimeisen pohjavesialueen, Hämeenkyrön Mannanmäen, muutoksiin voi ottaa kantaa juhannukseen asti.
Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus kirjattiin Suomen vesienhoitolakiin vuonna 2015. Samalla myös itse luokitusjärjestelmää uudistettiin. Tämän seurauksena kaikki Suomen pohjavesialueet tarkistetaan uuden lainsäädännön mukaisiksi.
Työ aloitettiin Pirkanmaalla vuonna 2016 pohjavesialueiden pohjavedestä suoraan riippuvaisten ekosysteemien, kuten lähteiden, maastotarkastuksilla. Näiden joukosta löytyi 40 merkittävää kohdetta, joiden perusteella pohjavesialue saa uuden luokituksen mukaisen E-merkinnän.


Pohjavesien rajaukset
Osana hanketta kaikki pohjavesialueiden rajaukset tarkistettiin. Tietoa saatiin tutkimusraporteista, karttatarkasteluista ja mahdollisista maastokäynneistä. Joillakin alueilla tehtiin tutkimuksia esimerkiksi kairauksin ja maatutkaluotauksin.
Pohjavesialueen muodostumisalueen maaperä on hyvin vettä johtavaa, mikä mahdollistaa merkittävän pohjaveden muodostumisen sadevesien suotautuessa maakerrosten läpi. Myös läheiset kallio- ja moreenirinteet, joilta valuu ja suotautuu suuria määriä pintavettä pohjavesialueelle, kuuluvat muodostumisalueeseen.
Pohjavesialueen ulompi raja määritellään kohtaan, jossa vettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit maakerrokset tai vettä johtavat kerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään.

Kuvat 4 ja 5. Vehoniemenharju, 1-luokan pohjavesialue ja valtakunnallisesti arvokas harjualue, Kangasala. Pohjavesialue rajautuu Roineen vesistöön. Muodostumisalueen raja päivitettiin vastaamaan Ranta10-aineistoa, joka on Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 päivittämä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Kuva: Anne Lindholm

Anne Lindholm
Uutta luokitusta määritettäessä tarkistettiin alueilla toimivat tai alueelle suunnitellut vesiosuuskuntien ja vesilaitosten pohjavedenottamot, olemassa olevat vedenottoluvat ja vuotuiset ympäristöhallinnon Veeti-tietojärjestelmään kirjattavat vedenottomäärät. Pohjavesialue, jolta otetaan tai aiotaan ottaa talousvettä yli 10 m3/d tai yli 50 henkilön tarpeisiin, kuuluu 1-luokkaan. 2-luokkaan sijoitetaan ne alueet, jotka ominaisuuksiltaan soveltuvat vedenhankintaan, mutta eivät ole tällä hetkellä käytössä.
Tarkistusten valmistuttua muutokset esiteltiin kuntapalavereissa keskeisille viranomaisille ja vedenottajille. Muutokset asetettiin kuultavaksi kunnittain ja niihin oli mahdollista ottaa kantaa kuukauden ajan.
Pohjavesialueiden rajaukset perustuvat ainoastaan ja vain luonnontieteellisiin tietoihin ja saataessa uusia tutkimustuloksia muutetaan rajauksia tarvittaessa jatkossakin. Myös alueen luokitus voi muuttua esimerkiksi uuden vedenottamon myötä.
Koko hankkeen valmistuessa tulevana kesänä on Pirkanmaalla kaikkiaan 147 pohjavesialuetta, joista 1-luokkaan kuuluu 68 kpl, 1E-luokkaan 13 kpl, 2-luokkaan 57 kpl ja 2E-luokkaan 9 kpl.
Suurimmat rajausmuutokset Pirkanmaalla koskettivat Tampereen Epilänharju-Villilä A:ta ja Aakkulanharjua, Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju A:ta sekä Kangasalan Kirkkoharju-Keisarinharjua. Näillä kaikilla alueilla pohjavesialuetta laajennettiin.

Kuva 6. Kuulemisvaiheen pohjavesialuekartta muutosehdotuksineen Kirkkoharju-Keisarinharjulta, 2-luokka, Kangasala. Alueella on aikoinaan ollut neljä erillistä pohjavesialuetta, joista kaksi oli aiemmin poistettu luokituksesta. Nykyinen pohjavesialue koostuu Kirkkoharjusta, Kuohunharjusta ja Keisarinharjusta. Vanhat rajat on merkitty karttaan sinisellä ja uudet rajat punaisella värillä.
Rajausmuutokset päivitetty paikkatietoon
Useiden pohjavesialueiden A ja B osa-alueita yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, koska alueiden välissä ei todellisuudessa sijainnut veden virtausta katkaisevaa kalliokynnystä. Viisi pientä pohjavesialuetta poistettiin kokonaan luokituksesta, koska alueilla ei ollut vedenhankintakäyttöä eivätkä ne soveltuneet 2-luokkaan.
Pohjavesialueiden rajaukset on päivitetty myös valtakunnalliseen paikkatietoaineistoon, jota pääsee katselemaan vaikkapa Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa. Samassa palvelussa saa näkyviin kiinteistörajat ja -tunnukset, jolloin voi tarkistaa esimerkiksi oman tonttinsa sijoittumisen suhteessa pohjavesialueeseen.