Viljelyn perusedellytys on peltomaiden toimiva kuivatus. Peltojen kuivatus jaotellaan perus- ja paikalliskuivatukseen. Näistä peruskuivatus on tärkein ja se käsittää valtaojien kaivamisen sekä perkauksen, pienet pengerrykset sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamisen. Peruskuivatus luo edellytyksen paikalliskuivatukselle, kuten pienemmille avo-ojille tai salaojille. Peruskuivatuksessa toimivat valtaojat kulkevat yleensä useiden kiinteistöjen läpi mahdollistaen kiinteistöjen käytössä olevan paikalliskuivatuksen.
Suomessa viljelyyn käytetty peltopinta-ala on kertaalleen peruskuivatettu pääosin 1940–1970- luvuilla. Valtaojaverkosto rakennettiin aikoinaan suurimmaksi osin lapiotyönä ja valtio antoi lainaa sekä valvoi niiden kunnossapitoa. Ojien toteuttamiseksi perustettiin ojitusyhtiöitä, eli nykyisen vesilain mukaan ojitusyhteisöjä. Ojitusyhteisöön kuuluivat ne kaikki maanomistajat, jotka hyötyivät ojasta. Näiden hyötyä saavien maanomistajia velvoitettiin osallistumaan kaivuutyöhön sekä kunnossapitoon aiheutuviin kustannuksiin. Ojitusyhteisöt ovat lainvoimaisia vielä tänäkin päivänä.
Ojitustoimituksen aikana ojitusyhteisölle tuotettiin lukuisia asiakirjoja, jotka muodostivat yhteisölle oman kansion. Ojitusyhteisön kansio sisältää muun muassa ojitustoimituksen suunnitelman karttoineen ja kunnossapitoon liittyvät asiakirjat. Koska ojitusyhteisöt ovat edelleenkin lainvoimaisia, asiakirjoista selviää ojitusyhteisöön kuuluvat kiinteistöt sekä niiden velvollisuudet ojien ylläpitämiseen ja kunnostamiseen. Alkuperäiset asiakirjat ovat luovutettu toimituksen valmistuttua yhteisön jäsenille sekä valtiolle. Nykyään valtion säilyttämät kansiot löytyvät ELY-keskusten arkistoista.
ELY-keskuksissa on parhaillaan käynnissä ojitustoimituksien digitointityö. Ojitusyhteisön asiakirjat skannataan sähköiseen muotoon ja tiedot siirretään Vesistötöiden tietojärjestelmä Vestyyn. Lisäksi ojitusyhteisölle kuuluvat ojat piirretään kartalle paikkatietoaineistona. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: Ojitusyhteisöt.
Peruskuivatushankkeiden digitointityön tavoitteena on parantaa ojitustoimituksien tietojen saatavuutta ja helpottaa niin sanottujen uinuvien ojitusyhteisöjen toiminnan aktivoimista. Kun oja ei enää johda pois vettä esimerkiksi umpeen kasvamisen johdosta, se tulisi kunnostaa ojitusyhteisön toimesta. Tällöin ”uinuva” ojitusyhteisö aktivoidaan ja kunnostustoimenpiteet voidaan aloittaa. Kuitenkin vuosikymmenten aikana ojitusyhteisöön kuuluvien kiinteistöjen omistajat ovat saattaneet vaihtua, minkä vuoksi ojitusta koskevat asiakirjat ovat voineet kadota, jolloin asiakirjat löytyvät ainoastaan ELY-keskuksien arkistoista. Asiakirjojen vienti sähköiseen muotoon helpottaa siis tietojen saatavuutta.
Karttapalvelusta ei vielä löydy maamme jokaista ojitusyhteisöä, sillä digitointityö on vielä kesken suurimmassa osassa ELY-keskuksissa. Jos karttapalvelusta tarkastelemaltasi alueelta ei löydy siis ojitusyhteisöä, voi olla, ettei sitä ole vielä digitoitu. Voit kysyä alueeltasi toimivalta ELY-keskukselta lisätietoa tällaisessa tilanteessa.
Kirjoittanut: Heidi Alakoski, vesitaloussuunnittelija, Hämeen ELY-keskus
