Kokemäenjoki on Selkämeren merkittävin siikajoki. Loka-marraskuussa jokeen nousee vaellussiikoja lisääntymään. Kudulla olevia siikoja voi nähdä tai kuulla marraskuun alkupuolella esimerkiksi Lammaistenlahdella Harjavallan padon alapuolella. Syksyisen päivän hämärtyessä pinnassa alkaa siian pärinä, kun ne nousevat pintaa kohden ja pärskäyttelevät vettä. Kudussa hedelmöitetty mäti laskeutuu virran mukana pohjalle kehittymään talven yli. Siian mäti maistuu paitsi ihmisille, myös muille kaloille ja hyönteisille, jotka kutualueen tuntumassa liikkuvat. Parhaassa tapauksessa mädistä voi kuoriutua poikanen huhtikuussa jokiveden alkaessa lämmetä. Muutaman päivän kuluessa kuoriutumisesta siianpoikanen alkaa syödä joessa olevaa eläinplanktonia ja päätyy virran avustamana vähitellen jokisuualueelle. Lohesta ja taimenesta poiketen vaellussiian poikanen on joessa vain lyhyen aikaa, eikä siten ole yhtä kriittinen poikasajan elinympäristön osalta.
Sananen siian kasvusta
Siianpoikasten varsinainen kasvualue on meri. Pienpoikasvaiheen jälkeen Kokemäenjoen siian on havaittu käyttävän pääosin eteläisempää Selkämerta, Saaristomerta ja Ahvenanmaan ympäristöä syönnösalueenaan. Kokemäenjoen siikakannan tekee erityiseksi nopea kasvu, ja osa siioista palaa kudulle jo kolme-neljävuotiaina. Kutukalojen joukossa on usein suurempia, jopa 3-4 kg yksilöitä. Siiat ovat pääosin peräisin jokeen tehtävistä istutuksista joko vastakuoriutuneilla tai kesänvanhoilla poikasilla. Vaellussiian kutualueita selvitettiin joitakin vuosia sitten Lammaistenlahden alapuolisella alueella Kokemäenjoen vaellussiika – kutualueet ja poikasten esiintyminen -raportti. Padon alla lisääntymisalue on varsin pieni kooltaan ja mädin hävikki talven aikana voi olla suurta. Kudun onnistumista heikentää veden korkea kiintoainepitoisuus ja voimakas virtaamasäännöstely. Joen siianpoikastuotanto on kuitenkin säännöllistä ja vastakuoriutuneita poikasia on havaittu padon alapuoliselta alueelta Porin kaupungin edustalle saakka. Vaellussiika ei ilmeisesti pysähdy kutemaan ainoastaan padon alapuolelle, vaan kutualueita on useampia joen rakentamattomalla mitalla.
Vaellussiian luonnontuotanto selvitetään
Ennen Kokemäenjoen rakentamista ja veden laadun merkittävää heikkenemistä, reilut sata vuotta sitten, joen vaellussiikasaaliit ovat olleet huomattavia. Alajuoksulta on tilastoitu vuosisaaliina noin 60 tonnia siikaa, vaikka pyyntimenetelmät eivät kovin tehokkaita silloin olleetkaan. Nykyisellään vaellussiika on kutunousun aikaan rauhoitettu. Kokemäenjoen vaellussiian luonnontuotannon määrästä ei ole tarkkaa tietoa mutta sitä selvitetään Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja vielä ensi vuoteen asti käynnissä olevassa hankkeessa. Sekä viime keväänä että tämän vuoden huhtikuussa Harjavallan padon yhteydessä olevasta mätihautomosta kuoriutuvat miljoonat siianpoikaset värjättiin ja istutettiin jokeen. Poikasia pyydettiin haavilla jokivarresta ja värjättyjen ja värittömien poikasten lukumääräsuhteella voidaan laskea luonnontuotannon määrä.
Siian istutuksilla monia hyötyjä
Kutualuetiedon ja luonnontuotannon nykytilan perusteella voidaan arvioida joen tilaa vaellussiian lisääntymisalueena ja verrata nykyisiä istutustoimenpiteitä ja poikasmääriä ennen joen rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. Luonnontuotannon vaaliminen ja edistäminen on tärkeää joen siikakannan geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Pohjanlahden siikakantojen perinnöllinen erilaistuminen ja merialueen siikasaaliiden alkuperä -selvitys. Istutuksilla pystytään kasvattamaan kannan kokoa myös kalastamista kestäväksi. Luonnontuotantoarvion ja kutualuetiedon perusteella voidaan arvioida mahdollisuuksia tai kannattavuutta siian kutualueiden kunnostamiselle. Harjavallan siianpoikashautomo otettiin käyttöön muutama vuosi sitten, ja paikallisesti haudotuilla vastakuoriutuneilla poikasilla tehtävien istutusten vaikutus siikakantaan nähdään lähivuosien kuluessa. Muutokset ovat hitaita, sillä yksi siikasukupolvi on noin viiden vuoden mittainen. Voimalaitosten yläpuolisten vesien hyödyntäminen vaellussiian lisääntymisalueena ei liene mahdollista, mutta alimman Harjavallan voimalaitoksen ja meren välisen jokiosuuden vaellussiian lisääntymismahdollisuuksien ja siian istutusten optimointi tuottavat toivottavasti entistä vahvemman siikakannan, josta riittää myös hyödynnettäväksi rannikkokalastukselle.
Tutkija
Luonnonvarakeskus
Lisätietoja:
