Valikko Sulje

Miten vesiensuojelu rakennetaan tyhjästä?

Vielä reilu kolme vuotta sitten Ähtärinjärven huononeva kunto ei ollut kenenkään agendalla. Viranomai-set tarkkailivat kuntoa ja tilastoja. Huolestuneita keskusteluja käytiin, mutta aloitteellista avausta ei kuu-lunut. Tämän vuoksi me Ähtärinjärven vakituiset ranta-asukkaat ja mökkiläiset perustimme vuonna 2017 Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n. Tavoite on suuri, mutta saavutettavissa. Teemme töitä sen eteen, että vesis-tömme virkistysarvo säilyy myös tuleville sukupolville. Jos sinä pohdit, mitä voisit tehdä oman kotivesis-tösi eteen, tässä esimerkki yhdestä aluillaan olevasta polusta.


Ähtärinjärvi on Kokemäenjoen vesistön latvavesistö. Järvi on jääkauden jälkeen laskenut vetensä Ähtävän-joen kautta Pohjanlahteen, mutta noin 1500 vuotta siten maannousun johdosta järven laskusuunta muuttui Kokemäenjoen suuntaan Virtain, Ruoveden ja Tampereen kautta. Ähtärinjärven vesistö koostuu neljästä erillisestä järvikokonaisuudesta. Eteläisin on Hankavesi, jonka itärannalla sijaitsee Hotelli Mesikämmen ja Ähtäri Zoo, jossa pandat Lumi ja Pyry asustavat. Hankaveden pohjoispuolella on Välivesi ja sitten itse Ähtä-rinjärvi ja aivan pohjoisessa entisen Lehtimäen kunnan alueella Ruokonen. Järvikokonaisuus on noin 41 km pitkä.


Ekologinen tila hyvästä tyydyttävään

Kuten niin monet muut Suomen järvet, myös Ähtärinjärven vesistöä vaivaa sinileväkukinnot. Viime vuonna vesistön ekologinen tila putosi hyvästä tyydyttävään. Vesistön huonoon tilaan on useita syitä. Metsämaiden runsaat ojitukset 1960-luvulta alkaen ovat tuoneet ravinteita ja humusta vesistöön. Järven vesi on tummu-nut. Myös ensimmäiset turvetuotantoalueet ovat aikoinaan lisänneet kuormitusta. Maatalouden ravinteet ovat nostaneet vesistön fosfori ja typpipitoisuutta. Ehkä myös runsaalla loma-asutuksella on ollut vesistöä rasittava vaikutus. Loma-asuntoja vesistön rantamilla lähes tuhat kappaletta vakituisen asutuksen lisäksi. Vesistön säännöstely aiheuttaa myös omat ongelmansa varsinkin vesistön pohjoispäässä, joka on matalaa. Säännöstelyn vaihteluväli on yli metrin luokkaa. Vaikka vesistön valuma-alue on suuri, niin itse vesistön vir-taama on pieni, jolloin esimerkiksi itse Ähtärinjärven veden vaihtuminen kestää kaksi vuotta.

Viimeinen hetki toimenpiteille

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n perustettiin kolme vuotta sitten kevättalvella 2017. Vakituiset ranta-asukkaat ja mökkiläiset havahtuivat siihen, että nyt on viimeinen hetki ryhtyä toimenpiteisiin, jotta järven tila saataisiin kohentumaan. Yhdistyksen tavoitteena on, että vesistön virkistysarvo säilyisi myös tuleville sukupolville. Ensin pitäisi saada vesistön tilan heikkeneminen pysähtymään ja sitten pikkuhiljaa parantumaan. Vesistön tila on heikennyt tutkimusten mukaan yli 50 vuotta, joten sen saaminen entiseen loistoonsa kestää var-maan yhtä kauan. Yhdistyksellä on tällä erää noin 250 jäsentä, joten vesistön tilasta huolestuneet ovat läh-teneet runsaslukuisesti mukaan toimintaan.

Yhdistys teetti viime vuonna Ähtärinjärven kuormitus- ja kunnostussuunnitelman, jonka avulla selvitettiin vesistön ongelmat ja kuinka ongelmat voitaisiin ratkaista. Valuma-alueen puroista otettiin vesinäytteitä noin 250 kohdasta. Näytteistä tutkittiin veden sameus, pH, fosfori, typpi ja liuennut hiili -pitoisuudet sekä virtaaman suuruus. Tältä pohjata voitiin laskea, mistä suurimmat ravinteet ja humuspitoisuudet tulevat itse vesistöön. Samalla suunnitelman laatija ehdotti millaisia vesiensuojelurakenteita kannattaisi tehdä ja mihin kohtaan. Kohteita on yli kaksisataa kappaletta, jotka on fosforin poiston tehokkuuden perustella laitettu paremmuusjärjestykseen. Toimenpiteet ovat kosteikkojen rakentamisia kaivamalla ja pengertämällä, tulva-kosteikkoja, pintavalutuskenttiä ja soiden ennallistamisia. Kuormitus- ja kunnostussuunnitelma kohdennet-tiin peltovaltaisille alueille.

Kunnat mukaan

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n omat taloudelliset resurssit eivät riitä kuin yhden tai kahden vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen vuodessa, joten sillä vauhdilla järven kunto ei kohene. Yhdistys neuvottelee tänä vuonna Ähtärin ja Alajärven kaupunkien sekä Soinin kunnan kanssa taloudellisesta yhteistyötä järven hyväksi. Ähtärinjärven vesistö sijaitsee näiden kolmen kunnan alueella. Nämä kunnat saavat Ähtärinjärven rannoilla olevilta mökkiläisiltä noin 400 000 euroa kiinteistöveroa vuodessa, joten olisi kohtuullista, että siitä voitaisiin hieman osoittaa myös vesistön kunnon parantamiseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on suhtautunut vesistön kunnostamiseen erittäin myönteisesti ja on antanut harkinnan varaista avustusta muun muassa kuormitus- ja kunnostussuunnitelman laatimiseen.

Työmme on vasta alussa ja tarvitsemme siihen Ähtärinjärven alueen kaikki asukkaat, mökkiläiset ja toimijat
mukaan. Jos emme olisi potkaisseet toimintaa liikkeelle vuonna 2017, olisimme luultavasti vieläkin samassa
toimettomuuden tilassa. Toimi siis sinäkin enemmin kuin myöhemmin oman kotivesistösi hyväksi. Olemme
sen velkaa seuraaville sukupolvillemme.

Kuvituskuva: Pixabay
Kuvituskuva: Pixabay

Kirjoittaja on Seppo Sulku, diplomi-insinööri ja Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n hallituksen puheenjohtaja, joka on
viettänyt lapsuutensa parhaimmat hetket Ähtärinjärven rannalla.


Lisätietoja löydät yhdistyksen nettisivuilta: www.yhteinenahtarinjarvi.fi sekä Facebookista, Instagramista ja
Twitteristä.

Muuta aiheesta