Olemme usein kiittämättömiä siitä, ettemme huomaa kuinka merkittävä tekijä puhdas kraanavesi onkaan. Pelkästään muovipullojen määrä on vähäinen verrattuna maihin joissa ei juomavettä ei oteta kraanasta. Lisäksi ajansäästö vesien raahaamisesta kotiin sekä pullojen jatkuva kierrättäminen vähentää hiilipäästöjä sekä vähentää hukkamateriaalien syntymistä. Juomavesi joka tulee putkia pitkin kotiin tai vapaa-ajan asunnolle on myös LV-alan teknologian kehityksen kannalta mainio koekenttä. Tästä pääsemme siihen, että osaamisemme on kysyttyä maailmalla, vaikka olemmekin vielä pieni tekijä.
Miten sitten pitäisi suhtautua järviemme tilaan? Muistan lapsuudesta, kuinka suurin osa isojen kaupunkien lähellä sijainneista vesistöistä oli uimakelvottomia, saati että olisi voinut niistä juomavettä ottaa. Mitä sitten on tapahtunut? Ihmiset ovat ymmärtäneet ympäristön hyvinvoinnin merkityksen, samoin sitä kautta yrityksille on asetettu velvoite olla sotkematta ympäristöään. Onko yritykset hyötyneet tästä? Kyllä, uudet ympäristöteknologian keksinnöt ovat syntyneet vähän kuin vahingossa, johtuen siitä velvoitteesta olla sotkematta paikkoja. Samalla imago jolla on markkina-arvo sekä mainosarvo ovat todella paljon paremmat kuin monella yrityksellä jotka toimivat maissa joissa näistä asioista ei niinkään välitetä. Suomalaisella yrittäjällä ja yrityksillä on hyvä maine ympäristöhyvinvoinnin osaamisessa. Käsittääkseni tämän lisäksi energiatehokkuus olisi kasvanut sekä siistityn työympäristön vähentäneen työtapaturmia. Kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat sitten jo toinen juttu.
Vesistöjen virkistysmahdollisuudet käytetään hyvin, eikä voi väheksyä sitä, että pintavedet tuottavat sähköä, koskien muodossa. Mikä sen luontoystävällisempi tapa tähän onkaan? Mutta ettemme unohda alkutuotantoa, olen jossain lukenut suomalaisen järvikalan määrän olevan niin suuri, että sillä tyydytettäisiin koko Euroopan kalatarve? Itse emme silakkaa syö, koska pidetään vähempiarvoisena tuotteena. Sitten kuitenkin tuomme lentokoneella tonnikalaa Suomeen. Kotimainen lähikala on tietysti kallista, mutta sen kannan kestävän uusiutumisen ja elon puhtaissa vesistöissämme luulisi nykyajan valveutuneen kuluttajan ymmärtävän. Lisäksi hiilipäästöt pienenevät joka tapauksessa, jos kotimaisen kalan asemaa parannetaan.
Yksi asia vielä; puhdas vesi on elämän lähde ja öljyyn rinnastettava aarre, tosin ilman vettä pärjää 3 päivää, mutta ilman öljyä, vaikka koko elämänsä.
Juha Salminen
Ennakointiasiantuntija
ELY-keskus
