Termi Blue Care on uusi ja termin määrittely on vielä kesken. Blue Care liittyy Green Careen. Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään eri tavoin tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Mikä tahansa luonnossa tapahtuva toiminta ei ole Green Carea. Green Care -palveluun liittyy aina tavoitteellisuus, vastuullisuus ja ammatillisuus. Palvelun voi tuottaa henkilö, jolla on palveluun tuottamiseen vaadittava ammattitaito. Jos kyseessä on luonnossa tapahtuva tai eläinavusteinen terapia, palvelun voi tuottaa vain koulutuksen saanut terapeutti. Jos kyseessä on matkailupalvelu, henkilön tulee oman alansa ammattitaidon lisäksi tuntea kriteerit, jotka tekevät palvelusta Green Care -palvelun ja hänen tulee osata laatia palvelu näiden kriteerien mukaan. Palvelulle tulee määritellä tavoite ja palvelu tulee tuottaa asiakkaalle vastuullisesti ja turvallisesti, sitoutuen Green Care Finland ry:n eettisiin periaatteisiin.
Green Care määritellään eri maissa eri tavoin. Esimerkiksi Alankomaissa ja Iso-Britanniassa Green Care keskittyy pitkälti hoivamaatalouteen ja siellä käytetäänkin termejä ”Care Farming” , ”Social Farming” ja ”Farming for Health”. Myös Norjassa Green Care rajautuu pitkälti hyvinvointipalveluihin, joiden maksajana on julkinen taho. Norjassa Green Caresta käytetään ilmausta ”Inn på tunet”, joka tarkoittaa ”maalle” tai ”maatilalle”.
Ruotsissa Green Caresta käytetään termiä Gröna Arena ja siellä osa-alueet ovat sosiaalipalvelut, opetus ja kasvatus sekä terveys- ja virkistyspalvelut. Huomioitavaa on, että Ruotsissa virkistyspalvelut sisältyvät Green Careen.
Green Care -palvelut jaetaan Suomessa luontohoivaan ja luontovoimaan. Luontohoivan palvelut ovat luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita. Luontovoiman palvelut taas tähtäävät asiakkaiden voimaantumiseen ja virkistykseen. Green Care -palvelut on aina tuotettu ammatillisesti, vastuullisesti ja tavoitteellisesti.
Blue Care on ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista toimintaa vesiluonnossa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pia Smedsin mukaan Blue Care rinnastetaan Green Careen, se on tavallaan Green Caren alalaji. Blue Care -toiminnassa hyödynnetään vesistöjen hyvinvointia edistäviä ja oppimista tukevia vaikutuksia. Blue Caren avulla pyritään Smedsin mukaan myös lisäämään ymmärrystä vesistöistä ja vesiekosysteemin merkityksestä. Blue Care -toiminta tapahtuu luonnollisissa vesiympäristöissä, joissa luonto voidaan kokea kaikilla aisteilla.
Blue Caren muotoja ja määritelmää vielä haetaan, mutta myös Luken tutkimuspäällikkö Päivi Eskelinen näkee sen rinnakkaisterminä Green Carelle. Green Caren luontohoiva tarjoaa tavoitteellista hoivaa ja kuntoutusta luonto- ja maaseutuympäristössä. Eskelisen mukaan Blue Care voisi tarkoittaa samantyyppistä toimintaa vesiympäristössä.
Eskelinen ja Smeds rajaavat Blue Caren pitkälti hoivan puolelle, vastaamaan vihreää hoivaa. Psykologi Kirsi Salonen taas näkee, että Blue Care voi toteutua myös virkistyksen puolella (vastaisi luontovoimaa). Vesielementin erityisyys tulee ilmi Salosen väitöskirjassa ja tutkimuksissa. Erityisesti luontomielipaikassa ihminen säätelee olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Tilan tunnun merkitys vesielementin yhteydessä on tärkeä, ja hänen tutkimusaineistossaan se oli selkeässä yhteydessä koettuun terveyteen. Salonen kertoo, että ihmisillä, jotka kokevat tilan tuntua vesistöä sisältävissä luontopaikoissa, on koettu terveys parempi kuin muilla.
Yksinomaan veteen liittyvää hyvinvointitutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Professori Liisa Tyrväinen Lukesta on johtanut Metsästä hyvinvointia -tutkimusta, jossa myös vesialueet ovat olleet osana luonnon virkistyskäytön tutkimusta. Maisema- ja ympäristöarvostustutkimuksissa ranta-alueet ja vesiympäristöt ovat Tyrväisen mukaan korostuneet elvyttävinä ympäristöinä ja ihmisten mielipaikkoina.
Eskelinen ja Tyrväinen korostavat, että veden virkistyskäyttö perustuu vesien hyvään kuntoon. Vaikka vesistöjen tila on viime vuosikymmeninä parantunut, Suomessa on myös vain välttävässä kunnossa olevia vesialueita. Jotta Blue Care voisi vahvistua Suomessa, panostuksia vesistöjen suojeluun ja kunnostamiseen on jatkettava, ja vesistöihin liittyviä palveluja kehitettävä luontoarvoja kunnioittaen.
Maarika Iijolainen, lehtori ja BlueSata-hankkeen tiedottaja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Lähteet ja lisätietoa:
Berget, Bente; Lidfors, Lena; Pálsdóttir, Anna Maria; Soini, Katriina ja Thodberg, Karen (toim.) 2012. Green care in the Nordic countries – a research field in progress. Report from the Nordic research workshop on green care in Trondheim, June 2012. Saatavissa: https://www.matmerk.no/cms/files/776/rapport_green_care
Brenna, Erik 17.9.2014. Inn på Tunet – Norwegian model. Esitys valtakunnallisilla Green Care –päivillä 2014. http://youtu.be/KGVGc22RL9Y
Gc Finland ry:n sivut: http://www.gcfinland.fi/
Haavisto, Päivi 2016. Vedestä hyvinvointia. https://www.luke.fi/vedesta-hyvinvointia/
Iijolainen, M. 2018. Blue Care tuo esille vesistöjen hyvinvointivaikutusta. http://www.samk.fi/uutiset/blue-care-tuo-esille-vesistojen-hyvinvointivaikutusta/
Salonen, Kirsi 2018. Vesiluonnon erityispiirteet; hyvinvointivaikutukset. http://www.gcsatakuntasamk.fi/sites/default/files/tietopankki_tiedostot/kirsi_salonen_11.1.2018_pori.pdf
Smeds, P. n.d. Blue Care. http://www.fishpoint.net/assets/files/bla-bioekonomi/Blue-care_Smeds.pdf
Smeds, Pia 2016. Blue Care ja yrittäjyys. https://www.slideshare.net/mmmviestinta/pia-smeds-luke-case-blue-care-ja-yrittjyys
Smeds, Pia 2018. Blue Care. http://www.gcsatakuntasamk.fi/sites/default/files/tietopankki_tiedostot/pia_smeds_pori_11.1.2018.pdf
Tarkiainen, S., Suomela, E., Jumpponen, M. & Kautto, M. 2017. Blue Care.
Yrjas, Christer 17.9.2014. Grön Arena – Green Care in public service provision. Esitys valtakunnallisilla Green Care –päivillä 2014. http://youtu.be/_ffMNeQxCHA
