Loimijoen alue on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi valtakunnan vesienhoidon kehittämisen kärkikohteeksi. Tarvetta tähän onkin, koska haasteet vesistöalueella ovat suuret. Alue muodostuu pääasiassa jokivesistöstä, jossa virtaamaa tasaavia järviä on vähän. Joen sivu-uomat on aikoinaan voimallisesti perattu ja maat ojitettu. Tämä yhdistettynä intensiiviseen maankäyttöön, saviseen maaperään ja muuttuvaan ilmastoon, on yhtälö, jonka ratkaiseminen on haasteellista. Loimijoki laskee Huittisissa Kokemäenjokeen ja käytännössä määrittelee joen veden laadun siitä eteenpäin aina Selkämerelle asti.
Viranomaisvetoisesti liikkeelle
Vesienhoidon kehittämistyö Loimijoen vesistöalueella käynnistyi vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta yhteistyössä Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten kanssa. Laajemmassa mittakaavassa työtä on tehty syksystä 2018 alkaen, jolloin työn koordinoijaksi ryhtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY). Alueen kunnat ovat vahvasti työssä mukana ja osallistuvat myös sen rahoittamiseen. Vesistöalue on hallinnollisesti haastava, koska se sijaitsee neljän maakunnan ja kolmen ELY-keskuksen rajapinnassa.
Perustana vahva koordinaatio
Loimijoen vesienhoidon kehittämisen toimintamalli perustuu vahvaan koordinointiin, yhdessä tekemiseen ja vapaaehtoisuuteen. Kuntien ja KVVY:n jäsenistön perusrahoituksella tehdään aktiivista viestintää ja järjestään mm. Loimijoki-työryhmän kokous sidosryhmille kaksi kertaa vuodessa, Avoimet kunnostuskohteet -päivä kesäkuun alussa ja Loimijoki-ilta paikallisille yhdistyksille marraskuussa. Lisäksi oleellinen osa koordinointityötä on erilaisten hankkeiden valmistelu ja rahoituksen hakeminen yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Hankerahoituksella perusrahoitus voidaan ainakin tuplata ja jopa kolminkertaistaa. Työtä ohjaa rahoittajista muodostuva ohjausryhmä (Loru).
Aktiivista hankkeistusta yhteisen brändi-ilmeen alla
KVVY toteuttaa alueella hankkeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi KVVY aktiivisesti auttaa paikallisia tahoja omien kunnostustoimien hankkeistamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Aktiivisella sidosryhmätyöllä pyritään aktivoimaan myös isompia toimijoita alueelle hankkeita suuntaamaan tai esimerkiksi ottamaan alueen omien hankkeidensa pilottialueeksi. Parhaillaan valmistellaankin useampaa valtakunnallista hanketta, joissa Loimijoen alue on mukana yhtenä partnerina. Jotta kokonaisuus pysyisi ulospäin yhtenäisenä, toimivat kaikki hankkeet saman Yhteinen Loimijoki -tunnuksen ja brändi-ilmeen alla.
Satu Heino
Vesienhoidon suunnittelu
Ympäristöasiantuntija
Yhteinen Loimijoki | Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry | kvvy.fi/loimijoki
