Meidän jokaisen arkisista toiminnoista syntyy erilaisia jätevesiä. Kun käymme esimerkiksi pesulla tai tiskaamme astioita, syntyy niin sanottua harmaata jätevettä. Harmaa vesi on jätevettä, joka ei sisällä wc-pöntön vesiä.
Haja-asutusalueiden kiinteistöillä, joihin ei ole rakennettu kunnallista viemäriverkostoa, voidaan jätevesiä puhdistaa omalla tontilla. Alla olevassa kuvassa on yksi esimerkki kiinteistökohtaisesta jätevedenpuhdistamosta. Jätevesistä voidaan kiinteistöillä puhdistaa esimerkiksi pelkästään harmaat jätevedet. Wc:stä peräisin olevat vedet voidaan kerätä tyhjennettävään säiliöön. Harmaiden jätevesien useat puhdistusmenetelmät perustuvat suurelta osin biologiseen puhdistukseen. Biologisella puhdistuksella saadaan jätevedestä poistettua biohajoavia aineita.
Kotitalouskemikaaleissa, kuten pesuaineissa, olevilla valmistusaineilla on erilaisia ominaisuuksia. Osa valmistusaineista on sellaisia, että niiden odotetaan hajoavan biologisella hajotuksella. Jotta valmistusaineiden biologisesta hajoavuudesta kotitalouksien puhdistusjärjestelmissä voisi olla varmempi, pitäisi niiden hajoavuutta tutkia kenttäkokeilla.
Osa kotitalouskemikaalien valmistusaineista on sellaisia, että niiden odotetaan hajoavan biologisesti, mutta niillä voi olla kertyviä ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kyseistä ainetta päätyy luontoon ja eliöihin, se ei poistu eliöistä vaan pysyy ravintoketjussa mukana.
Kotitalouskemikaalit sisältävät myös sellaisia valmistusaineita, joita ei pidetä biohajoavina tai niitä pidetään heikosti biohajoavina. Biohajoamattomia aineita ei pystytä poistamaan jätevedestä biologisen puhdistuksen avulla. Näiden aineiden ominaisuuksia tulisi tutkia tarkemmin ja selvittää, onko niillä mahdollisuutta poistua jätevedestä kiinteistökohtaisessa jätevedenpuhdistimessa jonkin toisen puhdistusmekanismin avulla. Mikäli biohajoamattomien aineiden poistoon ei toimi mikään käytössä oleva puhdistusmenetelmä, päätyvät ne kiinteistöiden puhdistamoista poistuvan veden mukana ympäristöön.
Osalla biohajoamattomista aineista on myös kertyviä ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli nämä aineet eivät poistu jätevedestä, ne päätyvät ympäristöön ja sitä kautta mahdollisesti eliöihin. Ne eivät poistu eliöistä, vaan kulkevat ravintoketjussa eteenpäin.
Erikssonin ja muiden tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouskemikaaleissa valmistusaineina käytetyt fosfonaatit, heksyylisinnamaldehydi sekä metyylikloori-isotiatsolinoni eivät ole biohajoavia. Sen lisäksi, että ne eivät ole biohajoavia, ne voivat kertyä eliöihin. (Eriksson et al. 2002) Fosfonaatteja käytetään valmistusaineena esimerkiksi joissakin konetiskiaineissa ja pyykinpesuaineissa. Heksyylisinnamaldehydia käytetään valmistusaineena esimerkiksi konetiskiaineissa, käsisaippuoissa, suihkusaippuoissa, shampoissa sekä pyykinpesuaineissa. Metyylikloori-isotiatsolinoni on valmistusaineena esimerkiksi käsitiskiaineissa, shampoissa ja pyykinpesuaineissa.
Euroopan komission raportin mukaan polykarboksylaatit eivät ole helposti biohajoavia (Euroopan yhteisöjen komissio 2009). Polykarboksylaatteja on valmistusaineena esimerkiksi useissa konetiskiaineissa ja pyykinpesuaineissa.
Kokamidopropyylibetaiinin ja kokamidi dietaloamiinin kerrotaan olevan biohajoavia. Vaikka aineet on luokiteltu biohajoaviksi, voivat ne olla kertyviä. (Eriksson et al. 2002) Kokamidopropyylibetaiinia käytetään valmistusaineena esimerkiksi käsitiskiaineissa sekä useissa käsisaippuoissa, suihkusaippuoissa ja shampoissa. Kokamidi dietaloamiinia käytetään esimerkiksi käsisaippuoissa.
Kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistusta käyttävät kotitaloudet voivat edistää ympäristönsä hyvinvointia välttämällä sellaisia kotitalouskemikaaleja, joiden valmistusaineina on käytetty biohajoamattomia ja kertyviä aineita. Kemikaalien valmistukseen käytettyjen aineiden listan voi tarkistaa tuotteiden pakkausselosteista.
Teksti pohjautuu kirjoittajan tekemään kandidaatintyöhön Kotitalouksien harmaiden vesien kemikaaliperäiset haitta-aineet.
Kirjoittaja on Pauliina Visa, joka opiskelee Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa ympäristötekniikkaa
Lähteet:
Eriksson, E., Auffarth, K., Henze, M. & Ledin, A. (2002). Characteristics of grey wastewater. Urban water, 4(1), pp. 85–104.
Euroopan yhteisöjen komissio (2009). Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle pesuaineiden muiden orgaanisten pääainesosien kuin pinta-aktiivisten aineiden biohajoavuudesta – pesuaineista 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 16 artiklan mukainen kertomus (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0208:FIN:FI:PDF
