Jääkauden jälkeisenä aikana Kokemäenjoki on muotoutunut sitä mukaa kun meri on vetäytynyt ja rannikon maanpinta on noussut. Suistoalue on siirtynyt kerta toisensa jälkeen yhä lännemmäs ja joki on muuttanut mutkiaan. Näkyvä esimerkki vanhasta suistoalueesta on Puurijärvi-Isosuo ja aluetta ympäröivä peltolakeus.
Kokemäenjoki on vetänyt puoleensa ihmisiä esihistorian ajoilta lähtien. Kokemäenjoki on tarjonnut suojaisia asuinpaikkoja, kalaisia vesiä ja myöhemmin viljavia seutuja alueelle vaeltaville ihmisille. Kokemäenjoki on myös aikoinaan tarjonnut hyvän vesireitin sisäsuomeen.
Vuosisatojen aikana Kokemäenjoen rannoille, viljavien peltoaukeiden reunoille on noussut kartanoita, kyliä ja maatiloja. Myös eri teollisuudenalat ovat hyötyneet sijainnista virtaavan veden äärellä. Kokemäenjoen rannat ja lähiympäristöt ovat hyvin kulttuurivaikutteisia -oman leimansa Kokemäenjoelle ovat antaneet vesivoimalaitokset patoaltaineen. Kokemäenjoki ja lähiympäristö on monipuolinen myös luontoarvoiltaan. Kokemäenjokilaakson maisemakuvassa on nähtävissä joen geologisen kehityksen vaiheet ja miten asutus ja maatalouden harjoittaminen ovat seuranneet kehitystä.
Näkökulmia maisemaan
Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema pilkahtelee useiden kuntien keskustoissa ja kirkkojen lähiympäristöissä. Kokemäenjoki kuuluu varsin monen satakuntalaisen arkiympäristöön ja joki vaikuttaa jokilaakson asukkaiden ja yrittäjien elämään joka päivä. Joen tarjoamien taloudellisten hyötyjen lisäksi jokilaaksossa voi asua ja elää historiallisessa kulttuuriympäristössä. Jokilaakso tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata vesistöä ja vesialueeseen liittyviä luonnonympäristöjä.
Kokemäenjoen maisemat näkyvät ympäristössämme paikoin korkeiden kallioalueiden tai rantatörmien päältä, paikoin laajojen peltoalueiden välistä tai asutuksen keskeltä. Parhaimman käsityksen Kokemäenjokilaakson monimuotoisesta maisemasta saa joelta käsin. Paras elämys on kokea jokimaisemaa meloen tai soutaen hitaasti, rauhassa kuulostellen, katsellen ympärille avautuvia peltoja, maatiloja, lampaita, hevosia, kartanoita, kyliä, taajamia ja kaupunkeja. Maisema lipuu ohi kuin hidastempoisessa elokuvassa. Mahtavien eriväristen talvipäivien jälkeen kevään harmaa muuttuu pian vihreäksi ja jäiden lähtö on pian käsillä. Ensin kuitenkin pitää kuulostella joutsenten ääniä ja tarkkailla kylvön edistymistä pelloilla sitten voi lähteä vesille.
Valtakunnallisia maisema-arvoja
Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemaa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Eikä suotta – näin monipuolista ja historiallisesti merkittävää kokonaisuutta ei löydy toista.
Susanna Roslöf
Maakunta-arkkitehti
SATAKUNTALIITTO
