Jää- ja hyydepatojen muodostumisella on ratkaiseva merkitys vaikeiden tulvatilanteiden synnyssä Kokemäenjoen ala- ja keskiosalla, jossa sijaitsevat valtakunnallisesti merkittäväksi luokitellut tulvariskikohteet Pori ja Huittinen. Kokemäenjoella aikojen kuluessa sattuneissa, vahinkoja aiheuttaneissa, tulvatilanteissa on jään ja hyyteen aiheuttama padotus ollut useimmissa tapauksissa pahentamassa tilannetta. Hyydepatojen syntypaikkoja Kokemäenjoella on kaikilla koskialueilla, voimalaitoksilla sekä jokisuistossa Porissa, jossa pato syntyy jokiveden mukana kulkeutuvien hyyde- ja jäälauttojen kasaantuessa matalasta suistoalueesta ja Pihlavanlahden jääkannen reunasta yläjuoksun suuntaan kohti Porin keskustaa.
Edellytykset Kokemäenjoen hyydetulvan synnylle ovat olemassa, jos vesistöalueen virtaamatilanne pysyy sateisuuden seurauksena suurena myöhään syksyyn ja alkutalveen, veden lämpötila on jäätymispisteen tuntumassa ja ilma kylmenee nopeasti pakkasen puolelle. Tulvariskien ehkäisemiseksi tehtävän joen jäädytysajon toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa tällöin merkittävästi se, miten hyvin Pirkanmaan säännösteltyihin järvialtaisiin on saatu aiemmin tehtyä varastotilavuutta eli pidettyä vedenpintaa riittävän alhaalla tulevaa jäädytysajoa varten.
Säännöstellyillä järvillä on useita toimijoita, joiden tulee yhteistyössä sopia menettelyistä jäädytysajon onnistumiseksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen vetämä Kokemäenjoen säännöstelyjen neuvottelukunta koostuu Näsijärven ja Kyrösjärven säännöstely-yhtiöiden, Melossa ja Kokemäenjoessa toimivien voimayhtiöiden sekä lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajista. Yhteistyötä tehdään ympäri vuoden, mutta erityisesti jäädytysajon aikaan kokoonnutaan jopa päivittäin.
Säännöstelyn tarkoituksenmukainen toteuttaminen on tehokkain yksittäinen toimenpide hyyde- ja jääpatotulvien ehkäisyssä Kokemäenjoen ala- ja keskiosalla. Tilanne voi kuitenkin kehittyä hankalaksi, jos pakkasjaksot ovat lyhyitä ja niiden välillä on lauhoja sateisia jaksoja, jotka pitävät virtaamat suurina. Tällöin hyydetulvatilanne voi pahentua jatkuvasti, koska jäädytysajot eivät ehdi muodostamaan riittävän vahvaa jäätä, hyydepatoja muodostuu pakkasjaksojen aikana, jäädytysajoja joudutaan suorittamaan peräjälkeen useampia ja Pirkanmaan järviltä loppuu säännöstelyvarat. Jos lauhan jakson aikana tapahtuu vielä jääkannen liikkeellelähtö ja patoutuminen alajuoksulle Poriin, kuten talvella 1974/1975, voi tulvatilanne kehittyä erittäin vaikeaksi.
Nyt alkuvuonna 2018 lähtötilanne oli Kokemäenjoella hydrologisilta olosuhteiltaan hyvin paljon edellä kuvatun kaltainen joen jäädytysajon alkaessa. Pirkanmaan järvissä oli mukavasti säännöstelyvaraa, mutta tilannetta jäädytysajon kannalta hankaloitti alkuvuoteen 2018 asti jatkuneen sadekauden ylläpitämä suuri virtaamatilanne ja ennustetut melko vähäiset pakkasasteet. Säännöstelyjen neuvottelukunta on tällä viikolla kokoontunut joka aamu tarkastelemaan tilannetta ja pakkaskauden jatkuessa saadaan luultavasti jo viikonloppuna riittävän paksut jäät suojaamaan hyyteeltä.
Ilmastonmuutoksen seurauksena syksyt ja talvet tulevat olemaan jatkossa entistä useammin leutoja ja sateisia loppusyksyn ja alkutalven 2017/2018 tapaan. Vastaavanlaisia olosuhteita on koettu samaan vuodenaikaan jo useamman kerran 2000-luvulla eli ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo nähtävissä. Näin ollen talvitulvariskien kanssa saadaan jatkossa kamppailla hyvin todennäköisesti Kokemäenjoella kuten muissakin Etelä-Suomen tulvariskivesistöissä aiempaa useammin. Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelystä vastaavien voimayhtiöiden ja vesistöalueen ELY-keskusten välillä on onneksi käytössä erinomaiset yhteistyömenettelyt sekä yhteinen luottamus ja tahtotila, mikä helpottaa suuresti Kokemäenjoen tulvariskien hallintaa.
Juha-Pekka Triipponen, johtava vesitalousasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Diar Isid, johtava vesitalousasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
Lisätietoa vesivisiosta osoitteessa www.ymparisto.fi/vesivisio2050
[MEC id=”1561″][MEC id=”1561″][MEC id=”1559″]Hyydelauttoja virtaa Porin keskustassa jäädytysajon alkuvaiheessa 11.1.2018. (Kuva: Pekka Vuola, Porin kaupunki)
