Esittelimme Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisiota 2050 Porin yliopistokeskuksella 21.11.2018 järjestetyssä seminaarissa, jonne kokoontui puolisen sataa ihmistä keskustelemaan Kokemäenjoesta. Saimme hyvän läpileikkauksen erilaisista jokeen liittyvistä teemoista ja näkökulmista. Seminaarin tallenne ja esitykset löytyvät Sataveden nettisivuilta.
Seminaarin puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta. Hän kertoi olleensa seminaariaiheemme parissa jo 1994, kun hän Mika Marttusen kanssa selvitti etutahojen suhtautumista Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen tulvasuojeluun. Myös Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta osallistui seminaariimme ja kertoi lukuisten kokemustensa perusteella vesistön eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta.
Ilmastonmuutos on erittäin merkittävä asia Kokemäenjoen tulevaisuuden näkymille. Sään äärevyys lisääntyy ja aiheuttaa ristiriitatilanteita vesistökysymyksissä. Sateet painottuvat talveen ja kelien lämpenemisen vuoksi talvivirtaamat lisääntyvät. Toisaalta kesät tulevat vähäsateisemmiksi ja kuivemmiksi. Kuivuus panee pohtimaan, miten vesistöjä säännöstellään, jos ei ole mitä säännöstellä. Säännöstelyyn on hyvä saada joustavuutta uusilla työkaluilla.
Tavoitelähtöisellä suunnittelulla on saatu hyviä tuloksia, kun kansalaisten ja sidosryhmien tavoitteet on nostettu suunnittelun keskiöön. Tarkasteltavat asiat ovat usein kuitenkin jakaantuneet osaprosesseihin eri tahoille, joten niiden saaminen yhteismitalliseksi on vaikeaa. Monitavoitteisen jokisysteemin ymmärtäminen vaatii laajaa tarkastelunäkökulmaa, jonka muodostamisessa auttavat yhteistyö ja oppiminen toisilta keskusteluosapuolilta. Suunnitteluun osallistuvien pitää siis yhdessä tarkastella laajemmin isompia kokonaisuuksia.
Kokemäenjoella on paljon hyödyntämätöntä matkailupotentiaalia. Joelle on yhteistyöllä luotava maine, joka perustuu sen vahvuuksiin: luontoon, kulttuuriin, historiaan, maisemaan ja vesillä kulkemisen elämyksiin sekä paikallisiin elämäntapoihin liittyviin tarinoihin. Kalastusmatkailussa valtteina ovat jokeen nouseva lohi ja meritaimen. Niiden tulevaisuus turvataan Harjunpäänjoen koskikunnostuksilla ja siirtämällä pääuomasta kalastettuja kaloja Harjunpäänjokeen, jossa on hyvä poikastuotanto.
Jokialueellamme on ollut ja on edelleen ympäristöriskinsä. Sen vuoksi Kokemäenjoki on omalla tavallansa historian vanki. Joelta kantautuvat huonot uutiset nousevat edelleen paremmin otsikoihin kuin lukuisat hyvät uutiset. Porin kaupungin puheenvuorossa pohdittiin näitä jokeen liittyviä riskejä ja esitettiin ajatus laajan yhteistyöfoorumin perustamisesta jokiasioiden pitkäjänteiseen käsittelyyn ja riskienhallinnan kehittämiseen.
Meidän pitää tehdä lujasti työtä sen eteen, että Kokemäenjoki ei tulevaisuudessa enää yhdisty ensisijaisesti ympäristöongelmiin vaan pikemminkin ajatuksiin hienoista maisemista, historiallisista paikoista, melomisesta tai isoista nousukaloista. Ajattelutavan muutoksen myötä joki paljastaa valtavasti merkityksiä, arvostuksia ja mahdollisuuksia, mikä edistää paikallisen ihmisen kunnioitusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Henkilökohtainen suhde Kokemäenjokeen on kulttuurinen resurssi, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen suhtautuu joesta tehtäviin päätöksiin.
Seminaarissa pohdittiin vielä tutkitun tiedon merkitystä ja arvostusta jokikysymysten käsittelyssä. Nähtiin, että tutkimuksen on oltava laadukasta, pitkäjänteistä ja puolueetonta sekä hyvin koordinoitua. On tärkeää saada kaikki ymmärtämään käytännönläheisesti ja omakohtaisesti, mitä joella tehdään ja miksi. Sen vuoksi kentältä tulevat toivomukset kannattaa sitoa osaksi isompia jokikysymysten kokonaisuuksia, jotka ovat tulossa ratkaistaviksi. Noista toivomuksista tehdään selkeitä toimenpiteitä, joiden etenemistä kaikki voivat helposti seurata.
Pienistä puroista kasvaa suuri virta.
Kari Ylikoski, Nakkilan kunta
Johanna Lantto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Asko Ijäs, Satakuntaliitto
Minna Uusiniitty-Kivimäki, SAMK
Kuva: Johanna Lantto
