Päivämäärä 12.8.2007 on hulevesiasioiden parissa työskenteleville tuttu. Poriin osui tuona päivänä poikkeuksellisen voimakas rankkasade. Rankin sade kesti noin kolme tuntia, sademäärä oli arvioiden mukaan jopa 100–125 mm. Näin rankkoja sateita tulee arvioitujen todennäköisyyksien mukaan vain noin kerran 200–300 vuodessa. Taloudelliset vahingot olivat yli 20 miljoonaa euroa, mutta henkilövahinkoja ei onneksi ollut. Hulevesimitoituksessa rankimpana sateena käytetään todennäköisyydeltään kerran sadassa vuodessa tapahtuvaa rankkasadetta, joten Porin hulevesiverkosto sai tuolloin todellisen koeponnistuksen.
Autoja hulevesitulvan alla Luvian Puistokadun alikulussa. Kuva Janne Lumme
Rankkasateesta seurasi parempi varautuminen
Poikkeuksellisen rankkasateen vaikutuksesta Porissa alettiin varautua paremmin hulevesitulviin. Toimenpiteitä olivat mm. loppuihinkin kaupunginosiin hulevesiverkostojen rakentaminen erilleen yhdyskuntajätevesien verkostoista. Uusien rakennusten ja muutosrakennuslupien osalta padotuskorkeus korotettiin + 30 cm:iin. Hulevesien käsittelyn määrälliseen hallintaan ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumiseen kiinnitettiin huomiota ja eri toimijoiden yhteistyötä lisättiin. Tulvimisen kannalta kriittisiä paikkoja on pyritty tunnistamaan ja niihin tekemään parannuksia mm. hulevesipumppaamoja kunnostamalla ja lisäämällä. Valtaojien kunnostusta ja perkausta on tehostettu.
Edellä mainituilla toimenpiteillä on saatu hulevesitulvien riskiä pienennettyä, etenkin määrällisesti. Aiemmin kuvatuilla toimenpiteillä ei ole kuitenkaan juuri vaikutusta hulevesien laadulliseen parantamiseen.
Hulevesien laadun parantaminen tärkeää
Jatkossa hulevesien käsittelyssä tavoite on painottaa luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä hallintamenetelmissä. Tällöin myös hulevesien laatu paranee ja vastaanottaviin vesistöihin päätyy vähemmän ravinteita, raskasmetalleja ja muita haitallisia pienhiukkasia. Muita hyötyjä luontopohjaisista ratkaisuista ovat mm. luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, vähentynyt tarve suurentaa hulevesiputkien kokoa ja viihtyisyyden paraneminen viheralueiden lisääntyessä.
Luontopohjaisia hallintakeinoja
Luontopohjaisen hallinnan keinoja ovat mm. erilaiset viheraluerakenteet, viherpainanteet, kosteikot, viherkadut, viherkatot sekä läpäisevät pinnoitteet. Ensisijaisesti hulevesien syntyä pitäisi vähentää ja hulevedet tulisi käsitellä mahdollisuuksien mukaan jo vesien muodostumispaikoilla, pihoilla ja katujen varsilla. Porin kaavoituksessa on uusille alueilla otettu käyttöön tonteille kaavamääräyksiä, jotka edellyttävät tontin haltijaa toteuttamaan hulevesien käsittelyrakenteita. Rakenteen koko perustuu tontin kokoon ja läpäisemättömän pinnan pinta-alaan. Esimerkiksi läpäisevä pinnoite pihatiellä ja viherkatto pienentävät rakenteen suuruusvaatimusta. Lisäksi hulevesien käsittelylle on varattu erillisiä alueita.
Projekteilla tehoa hulevesien hallintaan
Edellä mainittuja päämääriä edistääkseen on Pori osallistunut mm. UrbanStormWaterRisk -hulevesiprojektiin. Sen tavoitteena on saada hulevesien hallinta osaksi koko kaupunkisuunnitteluprosessia sekä kehittää hulevesien mallinnusta ja monitorointia. Hankkeen tuloksena Porissa on käynnistetty hulevesiohjelman suunnittelu. Ohjelmaa varten on koottu laaja hulevesityöryhmä. Ryhmässä on kattava edustus kaupungin eri toimijoita sekä ulkopuolisia tahoja, mm. edustajat vesilaitokselta, pelastuslaitokselta, poliisilta ja energiayhtiöstä. Ohjelman laatiminen on käynnissä ja näkyviä tuloksia saadaan tämän ja ensi vuoden aikana.
Katupoikkileikkaus, jossa hulevesien käsittely viherrakenteissa (Jyväskylän Kaupunki, tekijä Ramboll Finland Oy)
Pori osallistuu myös toiseen hulevesialan projektiin, NOAH-hankkeeseen jossa osallistujia on useista Itämeren ympärysvaltiosta. Hankkeen koordinaattorina toimii Tallinnan teknillinen yliopisto, Taltech ja viestintävastaavana on SAMK Satakunnasta. NOAH-projektin tavoitteena on kehittää käytäntöjä, joilla estetään hulevesien pääsy jätevesiviemäreihin sekä edelleen estetään jätevesien tulviminen kaduille ja rakennuksiin. Toinen hankkeen päätehtävä on luoda mallinnustyökalu hulevesikäsittelyn suunnittelun avuksi. Työkalun avulla on tarkoitus helpottaa hulevesien käsittelylle tarvittavien tilavarausten koon ja sijainnin määrittämistä. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä keväänä, ja hanke jatkuu vuoden 2021 kesäkuuhun asti.
Tulevaisuuden haaste hulevesien käsittelylle Porissa on mm. ilmaston lämpenemisestä johtuvien runsastuvien talvisateiden aiheuttama voimakkaampi haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin. Ilmiö tapahtuu, kun hidastava ja pysäyttävä kasvillisuus on talvihorroksessa ja maa jäässä. Toinen viime aikoina enemmän tutkittu haaste on sulfidisavimaat, joilta valuvaa hapanta valumaa tulisi estää. Paras keino tähän on orsiveden ja pohjaveden pinnan pitäminen riittävällä korkeudella. Useimmiten Porin alueen hulevedet johtuvat lopulta luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkaaseen Selkämereen aiheuttaen kuormitusta siellä sekä muissa matkan varrelle jäävissä pienemmissä lähivesistöissä.
Näissä haasteissa luonnonmukainen hulevesien käsittely on mainio työkalu.
Aleksi Siirtola
Porin kaupungin projekti-insinööri
