Keski-Suomeen perustetun alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen toiminta starttasi käyntiin elokuussa 2020 kun yhdistykselle palkattu projektipäällikkö/toiminnanjohtaja FM, Tuomo Laitinen aloitti tehtävässään. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry asemoitui ensimmäisestä päivästä lähtien KVVY Tutkimus Oy:n sekä Savo-Karjalan Ympäristöntutkimus Oy:n kanssa samoihin toimitiloihin Jyväskylän Kuokkalan Palstatielle. Yhdistyksen toiminta alkoi toimeliaasti toiminnanjohtajan osallistuessa kahteen eri virtavesikunnostushankkeeseen talkootyön merkeissä. Korona-aika asetti heti alkuunsa omat haasteet kuntasektorin kontaktoimisessa, joka on erittäin tärkeä elementti niin jäsenhankinnan merkeissä kuin uuden toimijan tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien esille tuomisessa. TEAMS-palaverit ovat tulleet tutuksi ja täten aluehallinnon näkemyksiä ja tarpeita on käyty läpi ja kirjattu ylös. Kiinnostus uuttaa vesistösektorin toimijaa kohtaan vesienhoidon ja vesistötuntemuksen saralla on ollut kiitettävää ja tulevaisuudessa jäsenistöön tullaan toivon mukaan saamaan runsaasti uusia kuntajäseniä.
Kehittämisohjelma
Yhdistystoiminnan ensimmäisen vuoden tehtävä kulminoituu toiminta-alueelle laadittavan Keski-Suomen vesienhoidon kehittämissuunnitelman laadintaan. Suunnitelmassa tarkennetaan Keski-Suomen Ely-keskuksen laatimaa vesienhoidon toimenpideohjelmaa (kausi 2.) keskittyen maakunnan vesienhoidollisiin haasteisiin ja painopistealueisiin sekä pyritään saamaan konkreettisia hankeaihioita tulevaisuudessa toteutettaviksi. Kehityssuunnitelmassa määritellään Keski-Suomen vesienhoitoon ja suojeluun liittyvät suuntaviivat. Suunnitelma toimii Keski-Suomen yhdistyksen tulevaisuuden toimintaa linjaavana ohjelmana. Suunnitelmassa käsitellään vesienhoidolliset tavoitteet vesistöreittikohtaisesti ja edelleen osa-alueittain, joita ovat: 1) vesistökuormitus ja sen hallinta 2) vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostushankkeet 3) kalaston hoidon kehittäminen 4) vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen 5) rakennetun ympäristön vaikutukset vesistöihin.
Hankkeet
Yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen on jo myös laitettu aluille. Keurusselälle on suunnitelmissa toteuttaa koko valuma-alueen kattava kunnostushanke yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa, KVVY ry. Osa Keski-Suomesta, kuten Keurusselkä valuma-alueineen kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Lisäksi pienempiä hankeaikeita on lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Saarijärven ja Jämsän suunnalla. Merkittävänä toimintana tulee myös mainita Jyväskylän kaupungin alueella esiselvitysvaiheessa oleva Autiojoen ennallistamishanke ja voimalaitospadon poistaminen Jyväskylän Puuppolassa. Esiselvityshanketta hallinnoi LUVY ry (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry), mutta KSVY on osittain toimessa mukana ja tulevaisuudessa toivon mukaan enemmänkin.
Tulevaisuuden haasteet
Vesienhoidossa Keski-Suomessa, kuten myös muualla Suomessa, haasteena on ja tulee olemaan alati muuttuva yleissäätila ja sen aiheuttama vesistöihimme kohdistuva kuormituspaineen kasvu. Ilmastonmuutos, sen myötä äärevöityneet sääolot ja lyhentyneet termiset talvet (talven roudattomuus, sadanta vetenä) lisäävät vesistöihimme valuma-alueilta huuhtoutuvan orgaanisen aineksen määrää sekä ravinnekuormaa. Tästä seuraa vesistöjen tummuista ja rehevöitymiskehityksen etenemistä. Perinteisten vesistökunnostusmenetelmien, kuten vesiskasviniittojen, ruoppausten ja hoitokalastusten lisäksi tulee keinovalikoimaan ottaa valuma-aluetason kunnostukset ja vesienhallinta. Uutta valikoimaa työkalupakkiin siis!
Yksinkertaisuudessaan kyseessä on valuma-alueiden vedenpidätyskyvyn lisäämisestä siten, ettei valuma-alue laske vesiä ”kertarysäyksellä” alapuolisiin vesistöihin, vaan vettä valuu tasaisemmin ja pidempään, noudatellen täten enemmän luontaista vedenkiertoa. Samalla pidätetään veden mukana kulkeutuvia ainevirtoja ja saadaanpa myös valuvan veden laatua parannettua. Hyviä tuloksia on saatu mm. lisäämällä peltojen luonnonmukaista peruskuivatusta ja monimuotoisuutta (ojastojen tulvatasanteet, kasvittuminen), rakentamalla ojastoihin pohjakynnysten sarjoja, sekä käyttämällä puumateriaalia ojastojen veden biosuodattimina. Jälkimmäisestä on hyviä alkuvaiheen kokemuksia PuuMaVesi hankkeen puitteissa.
Erityisenä haasteena valuma-aluetason kunnostuksissa on saada maanomistajat mukaan ja sitoutumaan työhön. Tässä ei tarkoiteta, että maanomistat ovat vastuussa toteutuksesta ja kustannuksista, vaan siitä että kunnostajat saavat luvan toimia ojastoissa ja edistää vesienhoidollisia toimenpiteitä, vaikuttamatta alkutuotannon maakäyttöön ja tuottavuuteenàojia tässä ei lähdetä tukkimaan. Tietoisuuden lisäämisessä ja toimenpiteiden merkittävyyden korostamisessa on vielä paljon työsarkaa!
Rahoitusta on tarjolla, mm. käsillä olevasta Vesiensuojelun Tehostamisohjelmasta (YM) ja Maa- ja Metsätalouden Vesienhallinnan ohjelmasta (MMM), mutta tekijöitä ja toteuttajia tarvitaan. Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset ovat tunnetusti kokeneita ja luotettavia hankekumppaneita/koordinaattoreita kaikissa vesienhoidollisissa hankkeissa.
Toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen
”Olen keuruulaislähtöinen 42-vuotias limnologi, FM. Keskisuomalaisuus on siten veressä ja toimeni Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtajana onkin mieluinen ja lähes kutsumustehtävä. Keski-Suomen vesistöt ovat tulleet etenkin nuorempana tutuiksi aktiivisen kalastusharrastuksen myötä ja myöhemmin työni kautta. Siten vesistöjen nykytila ja tulevaisuus ovat itselleni myös henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Ammatillinen taustani kulminoituu vahvasti vesistökuormituksen ja vesistövaikutusten parissa työskentelyyn.”
