Valikko Sulje

Kansallinen vesihuoltouudistus- ratkaisuja uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin

Vesipisaroita
Kuva:Pixapay

Toimiva vesihuolto on kriittinen toiminto jokaiselle Suomen asukkaalle. Se on myös edellytys elinkeinoille ja yhteiskunnan välttämättömille toiminnoille. Häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja riskien hallinta vaativat toimiakseen puuttumista alan haasteisiin. Tunnistettuja haasteita ovat mm. osaajien puute ja vähäiset resurssit, puutteelliset tiedot päätöksenteossa sekä riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointeihin. Tulevaisuuden haasteiden parempi ennakointi ja alan uudistuminen voivat luoda myös uutta liiketoimintaa.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti tammikuussa 2020 kolmevuotisen (2020-2022) hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hanke tuo yhteen alan toimijat ja eri sektorit. Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto. Samanaikaisesti tavoitteena on ottaa harppauksia kohti Suomen vesihuoltolaitosten ilmastoneutraaliutta ja resurssiviisautta hyödyntäen uuteen teknologiaan ja kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja. 

Kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi laaditaan ohjelma 31.10.2020 mennessä. Ohjelmassa tullaan tunnistamaan toimialan keskeisimmät haasteet sekä suunnitellut ja aikataulutetut keskeiset toimenpiteet lähivuosina toteutettavaksi. Osa toimenpiteistä tarvitsee toteutuakseen valtion rahoitusta, jonka mahdollisuudet selviävät lähivuosien talousarviovalmistelujen yhteydessä. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii vahvaa sitoutumista ja työtä hankkeessa mukana olevilta hallinnonaloilta, valtakunnallisilta ja alueellisilta sidosryhmiltä ja viime kädessä kunnilta ja vesihuoltolaitoksilta. Ohjelmaa valmistelee kansallisen vesihuoltouudistus hankkeen visioryhmä hankkeen johtoryhmän ohjauksessa. MMM:n nimittämiin hankkeen johto- ja visioryhmiin osallistuu laaja joukko alan toimijoita ministeriöistä, viranomaisista, järjestöistä, vesihuoltolaitoksista ja kunnista.


Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita Kuva: Kansallinen vesihuoltouudistus​: Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Uudistustyö etenee

Kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä kokoontui kevään aikana kuukausittain tammikuusta alkaen ja johtoryhmä kokoontui kevään aikana kaksi kertaa. Kokouksissa on keskusteltu nykyisistä vesihuoltoalan ongelmista ja ideoitu mahdollisia kehitysehdotuksia, joita esitellään myöhemmin syksyllä valmistuvassa ohjemassa.  Keskustelut ovat olleet innostavia ja asioita eteenpäin vieviä. Visioryhmän keskusteluissa ovat nousseet esiin muun muassa mahdolliset pätevyysvaatimukset vesihuoltoalalle sekä vesiosuuskuntien tarve saada puolueetonta neuvontaa.

Keväällä oli käynnissä myös valmisteluhanke, jota varten perustettu projektiryhmä arvioi nykyisen vesihuoltolainsäädännön sekä siihen liittyvien säädösten toimivuutta 31.5.2020 mennessä. Lisäksi projektiryhmä ohjasi selvitystä, jossa kartoitettiin muiden Euroopan maiden kokemuksia vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan valvonnasta. Näiden selvitysten tuloksina saadut lainsäädännön kehittämistä koskevat toimenpide-ehdotukset tullaan tarkastelemaan tarkemmin osana loppuvuodesta 2020 käynnistyvää vesihuoltolain tarkistamistyötä.  Selvitykset ovat luettavissa MMM:n internetsivuilta: https://mmm.fi/-/vesihuoltolain-muutostarpeita-arvioidaan-valmistuneiden-selvitysten-pohjalta

Kevään aikana tehtiin myös erillinen selvitys hyvän vesihuollon kriteereistä. Tarkoituksena on, että kriteerityöstä saadaan vesihuollon tavoitetila, joka toimii perustana myös Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman valmistelulle. Touko- ja kesäkuussa järjestettiin sidosryhmille kaksi virtuaalityöpajaa kiertotaloudesta ja energiatehokkuudesta.

Vesihuollon toimintaympäristössä tapahtuu

Alkuvuoden aikana nousi esille kaksi vesihuollon toimintaympäristöön keskeisesti liittyvää asiaa, jotka tulevat vaikuttamaan myös ohjelman laadintaan ja painopisteisiin.

Ensimmäisenä asiana on tammi-helmikuussa julkisuudessakin esiin tulleet muutamien kaupunkien suunnitelmat yksityisen omistuksen lisäämisestä vesihuoltolaitoksissa. Suunnitelmat saivat aikaan laajan kansalaiskeskustelun, joka johti kansalaisaloitteeseen lainvalmisteluun ryhtymisestä vesihuollon yksityistämisen estämiseksi. Toisena asiana on helmi-maaliskuussa maailmanlaajuiseksi laajentunut koronaviruspandemia (COVID-19), joka pakotti viranomaiset ja eri vesihuoltotoimijat ryhtymään pikaisiin varautumistoimenpiteisiin vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi. Viruspandemia sekä siitä seurannut poikkeustila nosti esiin useita vesihuollon haavoittuvuuksia, kuten resursseiltaan pienien laitosten toimintakyky ja kuntien ajautuminen syvään talouskriisiin. Epidemian johdosta on kuitenkin lisätty vesihuollon varautumis- ja häiriötilannetoiminnan kehittämistä.

Koronaviruspandemian takia jouduttiin muuttamaan myös hankkeen suunnitelmia, työpajoja jouduttiin siirtämään ja muuttamaan virtuaalityöpajoiksi. Myös vesihuoltouudistuksen visioryhmän ja johtoryhmät kokoukset muutettiin virtuaalikokouksiksi.

Kesän aikana visioryhmän jäsenet ovat jatkaneet ohjelman työstämistä, ja kesälomakauden jälkeen hankkeen edistäminen jatkuu taas rivakammin. Esimerkiksi syyskuussa järjestetään sidosryhmille työpaja vesihuoltolaitosten taloudesta ja omaisuudenhallinnasta. Ohjelma on määrä saada valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Lisää tietoa hankkeen etenemisestä: https://mmm.fi/vesihuoltouudistus

Kaikki ideat, kommentit ja mielipiteet työhön ovat tervetulleita! Niitä voi esittää sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #vesihuoltouudistus

Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija ja kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä sihteeri

Kuvassa Elina Mäkäläinen

Muuta aiheesta