Kirjoitan tätä viestiä sekä tutkijan, että kaupallisen kalastajan näkökulmasta – aiheeni ’vaatimattomasti’ – miten koen Kokemäenjoen ’pelastuvan’, mitkä korjausliikkeet purisivat, ja miksi läpimurtoja on niin vaikeaa saada? Jaan katselmukseni kahtia – uomaan ja valuma-alueeseen, ja tarkastelen asiaa kahden tapauksen kautta.
Mentorini vuosien ajalta, kaupallinen kalastaja Kalevi Veko osoittaa meille, mikä yksittäisen ihmisen voima voi olla, kun uskaltaa taistella paremman vesistön puolesta. Kuten voimme lukea Kalastajan viisaus -elämänkerrasta (https://www.tyrvaansanomat.fi/elamanmeno/art-2000006938765.html) tai kansainvälisestä tiedeartikkelista (https://www.tandfonline.com/eprint/S6TY8E8I5I8JFPKYU6QG/full?target=10.1080/17565529.2020.1870424 ) Kalevi Veko on Sastamalassa vaikuttava ammattikalastaja, joka on pitänyt tarkkoja pyyntitilastoja ja seurantojaan Kokemäenjoen omassa osassaan (Rautavedellä) aina 1940-luvulta alkaen. Veko kamppaili aikoinaan Nokian paperitehtaan siistauspäästöjä vastaan ja osoitti myös vesivoiman negatiivisen vaikutuksen virtavesikalojen elinmahdollisuuksiin ja kutualueisiin. Ansioistaan Veko sai KKL:n kultaisen ansiomerkin (https://yle.fi/uutiset/3-7597000 ). Esimerkillisesti Kalevi luotti tietoonsa, toimi sen perusteella epäkohtien korjaamiseksi elvyttäen myös toutain- ja kuhakantoja. Professori Antti Soivio piti Vekon kanssatutkijuutta ja viisautta ainutlaatuisena. Vekon tarina kertoo, että vaikka tilanne näyttäisi kuinka huonolta tahansa, uskomalla oikeudenmukaisuuteen asioita voi muuttaa. Vekon liikkeelle laittamat korjaustoimet voivat toimia malleina, joilla Kokemäenjoen uoman ongelmia ja seikkoja (kutualueiden menetys, vedenlaatu, seuranta, joka pitää sisällään perinnetiedon ja tieteen sekä vesivoiman negatiivisten vaikutusten korjaaminen, kotimaisen villin kalan pyynti) tunnistetaan ja lopulta korjataan.
Joki on kuitenkin myös valuma-alueensa lapsi. Sata kilometriä pohjoiseen Sastamalasta, Vekon kalastusalueelta sijaitsee joen latvavesistön Kuivasjärvi, Parkanossa (kts https://yle.fi/uutiset/3-11653398). ”Kuolemankesä” 2013 toi puolen metrin leväpatjan, jossa todennäköisesti kamelin selän oli katkaissut vuosikymmenien maksimaalinen turvetuotanto, metsäojitukset, ravinne- ja kiintoaineskuormitus sekä korkeat lämpötilat. Syntyi aluksi ”elokuun kahdeksannen” kansanliike – selvitimme koko järven valuma-alueen ongelmakohdat, ja 2015 järjestäydyimme Pro Kuivasjärvi ry:ksi. Vuosien 2015-2021 16,000 hehtaarin valuma-alueen ongelmakohtien korjaaminen on viety ripeästi eteenpäin käytännön toimin ja kylien ehdoilla. Maisema-arvojakin sisältävät monitehokosteikot täplittävät järven lähialueita. Niitä on saanut aikaan myös kalastuskunta, joka tekee omalta osaltaan korvaamattoman arvokasta työtä rinnakkain yhdistyksen kanssa.

2019 käynnistimme (tietojemme mukaan) Pirkanmaan suurimman vesiensuojeluhankkeen, 150,000 € kolmevuotisen ponnistuksen, jossa Vatajanreitin sekä muiden osavaluma-alueiden ongelmiin pureudutaan. Kaikki rahoitus, jossa puolet on Landscape Rewilding -ohjelman (http://www.lumi.fi/landscape-rewilding-ennallistamisohjelma/), kunnan ja muiden sponsorien tukea ja puolet valtion vesiensuojelurahaa. Pro Kuivasjärvi on myös toteuttanut 30 hehtaarin Salojennevan kosteikon, jossa vanha turvetuotantoala on muuttunut lintukeitaaksi, vesiensuojelukohteeksi ja tulevaksi hiilinieluksi. Kokemäenjoki ei toivu, ellei sen valuma-alue, suuruudestaan huolimatta, pääse tilaan, jossa kuormitukset ja ongelmat päättyvät. Kuivasjärven esimerkki on väkevä viesti siitä, että muutos parempaan on mahdollista, jos valuma-aluekunnostukset saadaan ripeästi käyntiin. Se voidaan monistaa nopeasti koko alueelle.

Miksi sitten teemme tätä vapaaehtoistyötä? Tiedämme, että luonto voi toipua, kuten Kalevi on opettanut, jos sille annetaan hengähdysaikaa ja tilaa (=kuormitukset päättyvät). Ja lopulta, onko meillä muuta vaihtoehtoa kuin korjata menneet virheet, katsoen kuitenkin eteenpäin, ja samalla uudelleen ajatellen kunnioittava suhteemme Kokemäenjokeen ja sen alueeseen?
Kaupallinen kalastaja, dosentti Tero Mustonen, Pro Kuivasjärvi ry