Ympäristöministeriö on valmistellut viime vuoden heinäkuusta asti tehostettua vesiensuojeluohjelmaa, joka kohdentuu yhteistyöhön vesistöjen valuma-alueiden toimijoiden kesken. Itämeren runsaiden sinileväkukintojen myötä ympäristöministeriössä alettiin valmistella tehostamisohjelmaa ministeri Tiilikaisen aloitteesta. ”Sisävesiemme ja Itämeren tila on huolestuttava, mistä saimme muistutuksen viime kesänä. Tarvitsemme vauhtia suojeluun, jotta vesiluontomme voisi hyvin ja pystyisimme nauttimaan vesistämme”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi.
Tehostamisohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut. Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan sekä vahvistetaan Itämeren tilan tutkimusta. Ohjelman määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021. Tehostamisohjelman toimenpiteiden taustalla on hallituksen kärkihankkeista saadut lupaavat tulokset.
Hankkeessa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi toteutettiin laaja kipsinlevityspilotti Varsinais-Suomessa vuonna 2016. Hankepilotin kautta kerättiin käytännön kokemuksia kipsinlevityksen logistiikan järjestämisestä ja levityksestä. Samalla seurattiin kipsin vaikutuksia monipuolisesti vedenlaatuun, vesieliöstöön, pohjaveden tilaan sekä pellon kasvustoon ja maaperään. Saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeessa laadittiin suositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle maatalouden vesiensuojelussa. Näitä suosituksia tullaan käyttämään myös vesiensuojelun tehostamisohjelmassa. Suomessa on kipsille potentiaalisesti soveltuvaa levitysalaa noin 540 000 peltohehtaaria ja laajamittaisella käytöllä olisi mahdollisuus saada leikattua Itämereen päätyvää fosforikuormitusta 300 tonnilla vuosittain.
Kirjoittaja: Minna Kolari, tarkastaja, Hämeen ELY-keskus
