Maapallomme ilmasto ja sitä kautta veden kierto ja sateiden maantieteellinen jakautuminen on muutoksessa. Muutos on nopea ja luonto – ihmiset mukaan lukien – ovat vaikeuksissa siihen mukautumisessa.
Vesihöyry on tärkein kasvihuonekaasu. Ihmisen toiminta lisää vesihöyryn haihtumista ilmaan, mutta kasvihuonekaasuna se on niin lyhytikäinen, ettei vaikuta läheskään yhtä paljon kuin esimerkiksi lisääntyvä hiilidioksidi. Sen sijaan merkittävämpää on, että kun ilmakehä lämpenee, se pystyy sitomaan entistä enemmän vettä. Nevanlinnan (2018) mukaan lämpötilan noustessa yhdellä asteella vesihöyrypitoisuus kasvaa noin 7 %. Vesihöyryn lisääntymisessä on siis ilmastonmuutosta vahvistava takaisinkytkentä.
Sopeutumista ja varautumista tarvitaan, vaikka fossiilisista polttoaineista irtaantuminen onnistuisikin nopeasti ja CO2-sidontaa onnistuttaisiin lisäämään. Suomessa tulvariskit ovat merkittävä sopeutumista vaativa asia, joissa ELY-keskukset ovat tärkeässä roolissa. Tulvat voivat esiintyä yllättävissä paikoissa ja poikkeuksellisiin vuodenaikoihin. Kun lämpimämpi ilma voi sitoa enemmän vettä, rankkasateetkin sisältävät entistä enemmän vettä. Kaupungeissa hulevesitulvat voivat nousta äkillisesti ja niihin varautumisessa kaupunkisuunnittelu sekä viheralueiden ja katujen suunnittelu ovat erittäin merkittävässä osassa. Vastuuta on myös kiinteistönomistajille, taloyhtiöillä ja yrityksillä, jotta elintärkeitä laitteita ja korvaamattomia tavaroita ei sijoitettaisi kellareihin.
Viheralueet ja -kaistat ovat tärkeitä myös helteisiin varautumisen kannalta: puut, puistot ja vesiaiheet viilentävät huomattavasti ympäristöään. Helle tappaa haavoittuvimmassa asemassa olevia. Kuivuus voi tappaa myös ja esimerkiksi kotieläintilojen pitää olla varautuneita kuivuuskausiin. Ilmastonmuutos muuttaa sateiden maantieteellistä jakautumista ja lisää ääri-ilmiöitä. Tämä tarkoittaa, että vanhat tavat ja kasvilajikkeet eivät enää pidäkään paikkaansa ja toimia pitää suunnitella epävarmuudessa. Siksi sopeutuminen ja varautuminen ovat tärkeitä: tulevaisuus tapahtuu aina yllättävällä tavalla ja rakenteiden pitää olla joustavia, jotta yhden osan kaatuminen ei kaada koko ketjua tai prosessia.
Suomen tulva- ja kuivuusongelmat voivat silti olla pieniä verrattuna globaaleihin veden kierron muutoksiin. Carbonbrief.orgin mukaan kuivuuden arvioidaan pahenevan mm. Lounais-Yhdysvalloissa, Etelä-Amazonissa, eteläisessä Afrikassa, Koillis-Kiinassa, Iberian niemimaalla, Itä-Afrikassa, Australiassa, Lounais-Aasiassa ja Levantin alueella, mutta myös esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Washingtonin osavaltion alueella USAssa. Monet näistä alueista ovat tiheään asuttuja ja maatalousalueita. Kaikki kuivuudet ja kadot eivät ole ilmastonmuutoksesta johtuvia, vaan osansa tekevät esimerkiksi liian tehokkaat ja multakerrosta tuhoavat viljelytavat – ilmastonmuutos pahentaa ja nopeuttaa kierrettä. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä on ensimmäinen sopeutumispolitiikan toimenpide. Koska olemme tällä planeetalla yhdessä.
Lähteenä käytetty
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/04f96038-0909-4b41-812e-797905f5aa28/ilmastojarjestelman-palauteilmiot.html
https://www.carbonbrief.org/mapped-how-climate-change-affects-extreme-weather-around-the-world .
Hämeen ELY-keskus, johtava asiantuntija Eira Rosberg-Airaksinen
