Kuivuus kurittaa maailmalla, Suomessa sademäärät kasvavat
Uutisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista veteen ja vesivaroihin kantautuu päivittäin tietoomme maailmalta. Ilmaston lämpeneminen koettelee erityisesti päiväntasaajan alueella olevia maita, jotka jo nykyisellään kärsivät ns. vesistressistä. Näissä maissa yhteiskunnallinen vakaus on uhattuna vesivarojen vähyydestä johtuen. Uutiset maailmalta vähenevistä vesivaroista tuntuvat kaukaisilta joulukuuta kurjistavien vesisateiden keskellä. Suomen leveyksillä ilmaston arvioidaan lämpenevän jopa kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Lämpeneminen vaikuttaa oleellisesti veden kiertoon ja siksi sillä on merkittävä vaikutus Suomessa vesivaroihin.
Sateiden määrä ja ajankohta muuttuvat
Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät etenkin vuosittaisen sademäärän kasvuna, mutta huomattavin muutos tulee olemaan sateen ajallisessa esiintymisessä. Vuosittaista sademäärää lisäävät erityisesti talvisin yleistyvät sateet. Kesällä ajoittaisten rankkasateiden ennustetaan voimistuvan, mutta toisaalta lämpötilojen nousun nähdään lisäävän haihduntaa ja siten lisäävän myös kuivuuden todennäköisyyttä.
Sademäärän kasvu lisää valunnan määrää noudattaen sadannan ajankohtia. Valunnalla on edelleen vaikutusta virtaamiin ja vesistöjen pinnan korkeuksiin. Myös näiden osalta huomattavin muutos tulee olemaan ajankohdan muutos. Talvisateiden lisääntyminen ja lumen sulaminen lisäävät valuntaa ja virtaamia kasvattaen siten myös vesistöjen talvitulvan todennäköisyyttä. Kevätvirtaamien ennustetaan vähenevän ja haihdunnan lisääntyvän, jolloin järvien vedenkorkeudet voivat kesän aikana laskea entistä alemmas. Oleellista on muistaa, että ennustetut muutokset riippuvat mm. vesivarojen sijainnista ja ominaisuuksista ja tietenkin myös siitä miten ihmiskunta onnistuu kasvihuonekaasuja hillitsemään.
Sää- ja ilmastoriskit vesivaroille
Vaikka Suomessa ei, poiketen monista muista maista, uhkana ole veden vähyys, tuo ilmastonmuuttuminen ja ilmiöiden vuodenaikaisvaihtelun muutokset riskejä myös meidän vesivaroille. Valtioneuvoston kanslian syyskuussa 2018 julkaisemassa: Sää-ja ilmastoriskit Suomessa -Kansallinen arvio (SIETO), todetaan tärkeimmiksi sää-ja ilmastoriskeiksi vesivarasektorilla olevan hulevesitulvien kasvaminen, vesistötulvien muutokset, äärisään aiheuttamat riskit vesihuollossa ja kuivuuden lisääntyminen. Hulevesitulvien todennäköisyyttä kasvattaa talvisateiden lisääntyminen ja samaan aikaan etenevä kaupunkialueiden vettä läpäisemättömien alueiden kasvu. Arvion mukaan vesistötulvien todennäköisyys kasvaa suurten vesistöjen keskusjärvissä ja laskujoissa sekä pienissä vesistöissä rankkasateiden seurauksena (SIETO). Toteutuessaan vesistötulvat voisivat aiheuttaa mittavaa vahinkoa kiinteistöille, yhteiskunnille ja ihmisten terveydelle.
Vesihuollon haasteena on veden määrän lisääntyminen tulvavesien, sulamisvesien ja äärimmäisten sateiden muodossa. Sademäärän kasvu voi aiheuttaa esimerkiksi vedenottokaivojen pilaantumista. Huomiolle laitettavin riski liittyy jätevesiverkostoon päätyviin ylimääräisiin vuotovesiin. Jätevesiverkostossa johdettavat ylimääräiset vedet aiheuttavat jätevedenpuhdistamoilla ylivuotoja ja sekoittavat puhdistusprosessia, jolloin puhdistamatonta jätevettä juoksutetaan suoraan vesistöön. Ylivuotoriskin todennäköisyyteen vaikuttaa oleellisesti jätevesiverkoston kunto. Suomessa on tunnistettu, että viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa (ROTI, 2019). Suomalainen vesihuoltoverkosto on rakennettu pääasiassa 1960-1980 -luvuilla ja saneeraustarpeen lisääntymistä tulevina vuosina voidaan kuvata räjähdysmäiseksi (ROTI, 2019). Sademäärän kasvusta huolimatta kuivuus tulee haastamaan myös veden saatavuutta ja laatua pohjavedenottamoilla.
Miten sää- ja ilmastoriskeihin voidaan sopeutua?
Vesivarojen osalta voidaan tunnistaa useampia sää- ja ilmastoriskejä ja oleellista on aloittaa sopeutumistoimet ja varautuminen niihin mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti. Esimerkiksi vesistöjen korkeuksien ajallinen muutos voidaan huomioida säännöstelyluvissa ja kaavoituksessa vettä läpäisevien alueiden riittävyys ja tulvariskialueet. Huonokuntoisten jätevesiverkostojen saneeraukseen tulee osoittaa kiireellisesti lisää rahaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo
Yhtä oleellista käytännön toimenpiteiden ohella on lisätä jokaisen ymmärrystä ilmaston lämpenemisen vaikutuksista vesivaroihin. Oleellista on ymmärtää, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo ja niitä vaikutuksia voimme havainnoida omassa arjessamme. Kaksi edellistä kesää ovat olleet suuressa osassa maata erittäin kuivia ja pohjavedet ovat edelleen paikoin niin alhaalla, että osassa kaivoista ei ole vettä. Vesistöjen virkistyskäyttöä hankaloittaa, mikäli aiemmin vedessä ollut laituri jää harmittavan kauas vesirajasta ja lämpenevissä vesissä yleistyvät leväkukinnot lyhentävät uimakautta. Ilmastonmuutoksesta johtuvia sää- ja ilmastoriskejä voidaan taklata parhaiten ottamalla muuttuva ilmasto huomioon osana kaikkien toimialojen tavanomaista työtä, kehittää toimialarajojen ylittävää yhteistyötä ja lisätä yleisesti tietoisuutta tulevasta muutoksesta.
Teksti: Riitta Syvälä, johtava vesitalousasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
