Hauholla perustettu Pro Hauhonselkä ry aloitti toimintansa neljä vuotta sitten. Yhdistys tekee työtä Hauhon vesistön ja valuma-alueen tilan parantamiseksi. Hauhon vesistö valuma-alueineen on yksi Etelä-Suomen suurimmista. Vesistöllä ja valuma-alueella ekosysteemeineen on ison luontoarvon lisäksi suuri merkitys sekä virkistyskäytössä että elinkeinotoiminnassa. Tämä Kokemäenjoen vesistöön kuuluva alue ulottuu Tuuloksesta ja Vihavuodesta Roineen kautta Valkeakoskelle, josta se jatkuu Tampereelle, Lempäälään ja Hämeenlinnaan päätyen lopulta mereen, kuten kaikki muutkin maailman vesistöt.
Vedenpinnan vaihtelut rasittavat Hauhon vesistöä
Yhtenä merkittävänä vaikuttajana järvien rehevöitymiseen on vedenpinnan suuri korkeusvaihtelu. Useat alueen järvet ovat suhteellisen matalia. Vedenpinnan isojen korkeusvaihteluiden vuoksi maa-ainesta ja humusta pääsee valumaan vesistöön, mikä aiheuttaa vakavaa rehevöitymistä. Matalan veden aikana myös ravinteiden suhteellinen osuus lisääntyy lisäten rehevöitymistä.
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttaa sateiden ja ilmaston lämpenemisen lisäksi juoksutukset, jotka ovat usein sidottu voimalaitoksille myönnettyihin vanhoihin vesilupiin. Hauholla juoksutuksiin vaikuttaa erityisesti Valkeakosken tilanne. Vanhoja vesilupia myönnettäessä on järvien ranta-asutus ollut hyvin erilainen kuin nyt. Voidaankin perustellusti kysyä, pitäisikö kalatalouden edellytykset sekä monipuolinen vesistöjen ja rantojen virkistyskäyttö huomioida vahvemmin sekä vesiluvat päivittää paremmin palvelemaan nykytilannetta?
Esimerkiksi maa- metsätaloudesta vuosien saatossa tulleet ravinteet ovat yksi merkittävä syy rehevöitymiseen. Toimenpiteet ovat perustuneet yhteiskunnalta saatuihin ohjeisiin, joita noudattamalla on päädytty nykytilaan. Hauhon vesistön valuma-alue on isolta osin peltoviljelyaluetta, jossa maaperän eroosiota ehkäisemällä voidaan vaikuttaa myös vesistöjen tilaan. Maatalouden ympäristötuen edellyttämät suojakaistat ja pientareet sekä erilaiset viherpellot ovatkin vesistöjen kannalta tärkeää kehitystä. Nykyaikainen viljelijä on hyvin tietoinen toimien vaikutuksista ympäristöön ja pyrkiikin toiminnallaan vähentämään muun muassa vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.
Yhteistyöllä enemmän aikaan
Koska suojeluyhdistykset ovat usein pieniä ja perustuvat pyyteettömään talkoohenkeen, olisi toivottavaa, että alueella olevat tai laadittavat vesienhoidon yleissuunnitelmat saisivat myös konkretiaa toimenpiteiden muodossa. Suojeluyhdistykset eivät pysty yksin niitä toteuttamaan. Tilannetta auttaisi, mikäli päästäisiin tekemään eri toimijoiden yhteishankkeita, jolloin voitaisi paneutua myös isompiin ongelmiin.
Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi valtakunnallinen Freshabit Life IP-hanke, johon on voitu ohjata huomattavasti varoja ja ammattitaitoista työvoimaa. Valitettavasti tämä hanke ei osunut Hauhon alueelle, mutta Hauholla Vanajavesikeskus on toteuttanut merkittävän PAKKA-hankkeen yhdessä Pro Hauhonselkä ry:n ja usean muun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.
Valtakunnallisella järviseurannalla, jota esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tekee, voitaisiin selvittää tärkeimmät toimenpiteitä vaativat kohteet ja paneutua niihin. ELY-keskuksen osuus on merkittävä, koska sitä kautta voidaan ohjata varoja toimenpiteiden suorittamiseen. Suojeluyhdistysten toimintaa rajoittaa se, että yhdistysten pitää maksaa omat hankkeensa kokonaisuudessaan itse, mahdolliset avustukset maksetaan vasta jälkikäteen.
Lopuksi muutama toivomus
Vesistöjen kunto on yhteinen asia. Toivottavasti saamme paikalliset vesiosuuskunnat, kalastuskunnat ja kalatalousalueet yhteistyöhön mukaan, meillä eri toimijoilla olisi varmasti paljon annettavaa toisillemme. Toivottavaa olisi, että myös suuret valtakunnalliset toimijat tukisivat mahdollisuuksiensa mukaan yhdistysten toimintaa. Hauholla Metsäkeskus on lähtenyt hienosti mukaan ”suojelutalkoisiin”.
Suojeluyhdistysten apuna voisivat olla aktiiviset ranta-asukkaat, jotka voivat ilmoittaa omat havaintonsa paikallisille suojeluyhdistyksille. Esimerkiksi näkösyvyys, sinilevän esiintyminen, valuma-alueilta järviin päätyvät purot jne. Nämä tiedot ovat hyvänä apuna toimenpiteiden suunnittelussa. Maanomistajien osuus on ratkaiseva toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hauholla on ollut todella hyvää yhteistyöhalua ja sen ansiosta on saatu useita toimenpiteitä toteutettua ja tullaan toteuttamaan. Tästä kiitos kaikille osallisille.
Pro Hauhonselkä ry
Vesivisio 2050 jakoi ensimmäisen kerran vuonna 2020 Vuoden vesiteko – kunniamaininnan ja sen sai Pro Hauhonselkä ry.
