Kesäni on kulunut harjoittelun merkeissä kaksitasouomia kartoittaen. Kartoituksen tarkoituksena on ollut löytää jo rakennettuja kaksitasouomia Länsi-Suomen alueelta, haastatteluiden avulla kerätä kokemuksia muun muassa niiden toimivuudesta, haasteista ja ylläpidosta sekä koota hyvistä esimerkkikohteista malliverkosto. Kaksitasouomien rakentamisen taustalla on monia erilaisia tavoitteita ja rakennuskohteiden ympäristötekijät vaihtelevat, joten olen pyrkinyt valitsemaan malliverkostoon mahdollisimman erilaisia kohteita. Syyskuun aikana julkaistavan malliverkoston tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta kaksitasouomista. Kesän aikana olen kirjoittanut aiheesta myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogiin ja puhunut kaksitasouomista Kliva-hankkeen podcast-jaksossa. Lisäksi Kruunupyyn Viitavesibäckenin kaksitasouomasta tuotettiin esittelyvideo. Linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=zfl3LSHh0K0.
Kaksitasouomat
Kaksitasouoma on luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiin kuuluva rakenne, jolla pyritään muun muassa estämään tulvia, vähentämään vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä säilyttämään tai lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja. Kaksitasouoma perustuu luonnontilaisten uomien rakenteeseen ja toimintaan – luonnonoloissa lähes kaikkia virtavesiä ympäröi tulvatasanne. Kuvasta 1 nähdään ihmisen kaivaman kaksitaosuoman rakenne verrattuna perinteisesti kaivettuun uomaan.
Kuva 1. Piirroskuva kaksitasouomasta, joka koostuu ympärivuotisesti vettä virtaavasta alivesiuomasta ja keskivedenkorkeuden yläpuolelle kaivettavasta tulvatasanteesta. Tulvatasanne voi olla joko yksi- tai kaksipuolinen. Kuva: Aalto-yliopiston tiedote (sttinfo.fi)
Kaksitasouoman kapeassa alivesiuomassa pysyy kohtalainen vesisyvyys kuivempienkin jaksojen aikana. Uoma siis pysyy veden eliöille suotuisana elinympäristönä ympäri vuoden. Pieni alivesiuoma edistää myös veden jatkuvaa virtausta, mikä taas vähentää veden mukana virtaavan kiintoaineen kasautumista ja liettymistä uoman pohjalle. Siitä on hyötyä niin eliöille kuin ihmiselle: pohjaan liettyvä ja kasautuva kiintoaine ei pääse tukahduttamaan pohjaekosysteemiä ja samalla uoman ruoppaustarve harvenee.
Kaksitasouoman rakenne lisää uoman tulvakapasiteettia, sillä alivesiuoman viereen kaivettava tulvatasanne antaa tulvavesille tilaa nousta. Tulvatasanteen kasvillisuus juurineen sitoo maaperää eli vähentää uoman eroosiota. Samalla kasvillisuus toimii ympäröiviltä alueilta tulevan kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Kiintoaine siis kasautuu eli sedimentoituu tulvatasanteelle – tätä edistää se, että tulvaveden levitessä laajemmalle alueelle virtauksen nopeus hidastuu ja kasautuminen tehostuu.
Kaksitasouoman rakenteesta hyötyvät monet eliöt: sen lisäksi, että alivesiuoman elinolosuhteet voivat parantua, tulvatasanne tarjoaa monipuolisen elinympäristön niin hyönteisille, linnuille kuin nisäkkäille. Esimerkiksi yksipuolisella ja laajalla peltoalueella kaksitasouoma voi toimia ekologisena käytävänä, joka lisää myös maiseman monipuolisuutta.
Kaksitasouomat Kokemäenjoen valuma-alueella
Kokemäenjoen valuma-alueelta löytyi viisi kaksitaosuomaa. Näistä Lopella sijaitseva Pipakallionsuon kaksitaosuoma on valikoitunut malliverkostoon – se on tiettävästi ainut metsäalueen kaksitasouoma Suomessa. Kaksitasouoma toteutettiin kunnostusojituksen yhteydessä syksyllä 2016, kaivamalla laskuojan varrelle 250 metriä pitkä toispuoleinen tulvatasanne. Pipakallionsuon kaksitasouomaan voi tutustua tarkemmin myös hankkeen toteuttajan Tapio Oy:n nettisivuilla.
Kuva 2. Pipakallionsuon kaksitasouoman tulvatasanne kaivun jälkeen lokakuussa 2016. Kuva: Joensuu ym., 2017, Luonnonmukaisen vesirakentamisen loppuraportti, Tapio Oy.
Kuva 3. Pipakallionsuon kaksitasouoman kasvittunut tulvatasanne kesäkuussa 2019. Kuva: Salaojayhdistyksen kaksitasouomien listauksesta.
Hämeen ammattikorkeakoulun OPET-hanke (Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä) toteutti vuonna 2013 Tammelan Myllyperänojan kaksitasouoman, joka osuu myös Kokemäenjoen valuma-alueelle. Tuosta kohteesta voi lukea tarkemmin hankkeen raportista Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella.
Kokemäenjoen valuma-alueelle osuu myös kesällä 2020 rakennettu Uuhikonojan kaksitasouoma. Uuhikonojalla tehdään Samassa Vedessä -hankkeen toimesta tutkimusta muun muassa siitä, miten kaksitasouomat tulisi mitoittaa muuttuvassa ilmastossa. Hanke on tehnyt Uuhikonojalla videon, jossa esitellään kaksitasouoman kaivuvaihetta. Hankkeessa on myös tuotettu esittelyvideo kaksitasouoman toimintaperiaatteesta.
Lisäksi Kokemäenjoen valuma-alueella on suunnitteilla Takunkulman Nientenojan kaksitasouoma, joka toteutetaan osana Loiku-hanketta (Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon). Myös tästä kohteesta on tehty hieno esittelyvideo, jossa kuvataan valuma-aluesuunnitelmaan kuuluvia kunnostustoimenpiteitä. Bongaatko, millä nimellä kaksitasouoman tulvatasannetta siinä kutsutaan?
Kaksitasouomien kartoitus – ankara salapoliisin työ – on onnistunut laajan yhteistyön avulla. Kaksitaosuomia sekä tarkempia tietoja kohteista on löytynyt muun muassa ELY-keskusten, vesiensuojeluyhdistysten, kuntien sekä asiantuntija- ja tutkijaorganisaatioiden tietojen pohjalta. Antoisa kartoitustyö onkin tuonut ilmi allekirjoittaneelle, miten monimuotoisesta verkostosta suomalainen vesiensuojelutyö koostuu. Siinä ovat mukana niin paikalliset kuin valtakunnalliset toimijat, ruohonjuuritaso esimerkiksi aktiivisten maanomistajien ja vesistöjen virkistyspalveluiden käyttäjien osalta sekä kunnianhimoisiin vesistöjen laadun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteisiin tähtäävät organisaatiot.
Lisää tietoa Doriassa Ollila K. (2021) Luonnonmukaisen vesirakentamisen malliverkosto: Kaksitasouomat Länsi-Suomessa https://www.doria.fi/handle/10024/182319.
Kirjoittaja: Katri Ollila, harjoittelija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
