Valikko Sulje

Dialogi ja yhteistyö – avain ympäristövastuun toteutumiseen

Kokemäenjoen alueen suurten yritysten vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi tehtyjä toimia ja tulevia tavoitteita avannut Kokemäenjoki-ilta pidettiin Harjavallassa torstaina 7.4.2022. Kantavana ajatuksena oli avata dialogia Kokemäenjoen alueen yritysten ja asukkaiden, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Harjavallan kaupungin välillä yritysten ympäristövastuullisuudesta. Näinä aikoina Covid-19:n ja rajoitusten viimein hellittäessä kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tarpeellisia.

Tilaisuudessa Kokemäen rantojen suuryrityksistä Boliden, Finnamyl ja Porin Energia esittelivät päästöjen vähentämiseksi tekemiään toimia vuosikymmentenkin päähän kantaneilla esittelyillään. Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoi yhteistyönäkymistä ja mahdollisuuksista kaupungin kanssa ja ylitarkastaja Elinor Slotte ELY-keskuksen ympäristölupien valvonnasta. Tapahtuman esitykset on tallennettu Satavesi-ohjelman tapahtuma-arkistoon vuoden 2022 valikon alle.

Kaupunkimaisema Porin keskustasta Kokemäenjoen rannalta
Kokemäenjoen vedenlaatua seurataan muun muassa Porin keskustan tuntumassa sijaitsevalla automaattimittarilla. Vesimittari-palvelusta pääsee katsomaan automaattiseurannan mittaustietoja. Kuva: Johanna Lantto

Kokemäenjoki-illan aikana keskustelussa kävi ilmi useampina mainintoina, että ELY-keskuksen viranomaiset koettiin aikaisempaa helpommin lähestyttävinä. Tämä on tärkeä ja hieno asia – sekä toki kaikkien Suomen ELY-keskusten nykystrategian mukaista. Tiedon jakaminen on kaiken a ja o myös vesien- ja merenhoidon kentällä, kun tavoite on saada vanhentuneita tapoja ja myös ajatusmalleja muutettua nykyistä tietotaitoa vastaaviksi. Nykyäänhän ELY-keskuksissa puhutaan asiakkaista, asiakaspalvelusta sekä -kokemuksesta, sanoja joita valtion virastoissa ei kovinkaan laajasti viljelty vielä reilu kymmenen vuotta sitten.

Kokemäenjoen vesistöalueella toimenpiteiden prioriteettialueeksi on Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 nostettu Kokemäen Sääksjärvi valuma-alueineen. Sääksjärven kunnostamisen tarve ja pilaantumisen juurisyyt ovat olleet alueen asukkaiden ja mökkiläisten huulilla ja vuosikymmeniä, ja paljon onkin tehty jo itse järvellä. Sääksjärven keskivedenkorkeutta nostettiin 2006 noin 30 cm pohjapadolla, lisäksi järveä on niitetty ja hoitokalastettu. Järven tilassa on toiveiden vastaisesti tapahtunut veden laadun huonontumista, joskin viime vuosina veden laatu on onneksi ollut jälleen paranemaan päin. Syyt huonoon tilaan voivat juontua järven sisäisestä kuormituksesta tai Sääksjärven valuma-alueella tapahtuneista ravinnehuuhtoumista, pinnan nostosta – tai näistä kaikista.

Sääksjärven nykytilaan johtaneen taustan selvittämiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tilasi Geologiselta tutkimuskeskukselta kesäkuussa 2022 valmistuvan sedimenttianalyysin ravinnetaseen muutoksista Sääksjärvessä lähivuosikymmeninä, joka toivon mukaan tuo lisävaloa asiaan. Tuloksia kuullaan seuraavassa Satavesi-ohjelman Kokemäenjoen vesistöalueen kokouksessa, joka järjestetään Leineperin ruukilla 9.6. Tervetuloa siis kaikki kynnelle kykenevät. Mikäli kutsu puuttuu, saa sitä kysellä allekirjoittaneelta.

Sääksjärven ja sen koko valuma-alueen tilan parantaminen vaatii vielä paljon työtä. Perusajatus Sääksjärvellä – sekä kaikilla sisävesillä – on nykyään yhä selvempi: järven kunnostaminen vaatii koordinoituja vesiensuojelullisia toimia koko valuma-alueella: kosteikkoja, metsä- ja suo-ojituksen vähentämistä, maa- ja metsätalouden vesien ja ravinteiden hallintaa, haja-asutuksen jätevesien käsittelyä, petokalojen elinolojen parantamista.

Tällä hetkellä ELY-keskusten jakamaa valtion rahoitusta erilaisiin kunnostushankkeisiin on saatavilla. Jotta oman toiminta-alueen eli Kokemäenjoen vesistön tilaa saataisiin parannettua, tulisi kaikkien kantaa oma kortensa maa-alueen, rahoituksen tai osaamisen muodossa kekoon. Näin saataisiin vedet hyvään ekologiseen tilaan ja rantojen viihtyvyys sekä ihmisten että luonnon kannalta oikealle uralle.

Sääksjärven alueelle tulisi vesien tilaa parantamaan pystyttää suurempi hankekonsortio. Konsortion tulisi lähteä alueen kuntien tahtotilasta, ja alueen yrityksillä voisi olla niin ikään tärkeä rooli. Mikäli vetäjän saaminen hankkeelle osoittautuisi haasteelliseksi, voisi Varsinais-Suomen ELY-keskus olla tässä apuna. Yhtenä vaihtoehtona olisi jopa lähteminen mukaan Metsähallituksen tender-vaiheessa olevaan SNAP LIFE-hankkeeseen yhtenä hankeosiona. Ko. alue toimisi hienona pilottikohteena Satakunnan alueelta. Mukaan tulisi ottaa vesien tilan seurantaa ELY-keskuksen puolelta ja tutkimuksellinen osio yhteistyössä tutkimusorganisaation kuten Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Laaja kunnostushanke Sääksjärvelle on vielä pelkkä ajatus, blogitekstin asteella. Mutta näen Sääksjärvessä valtavan potentiaalin alueeksi jossa valuma-alueen vesienhallinnan käytännöt ovat erityisesti huomioitavia vesien tilan parannuskohteita, toki kaikki osa-alueet huomioiden.

Nyt siis kevättä rintaan ja yhteistyötä suunnittelemaan!

Anna Soirinsuo
Varsinais-Suomen ELY-keskus
anna.soirinsuo@ely-keskus.fi

Muuta aiheesta