Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja ruoan, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Veteen liittyvää biotaloutta sanotaan myös siniseksi biotaloudeksi. Kiertotalous pyrkii uusien kestävien palvelumallien kehittämiseen sekä ihmisen toiminnasta syntyvien materiaalisivuvirtojen jalostamiseen edelleen uusiksi raaka-aineiksi ja tuotteiksi. Oleellinen osa prosessien tehokkuuteen, kierron tehostamiseen ja materiaalihukan vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on ravinteiden kierrolla.
Vesistön hyödyntämiseen liittyvässä bio- ja kiertotaloudessa voidaan kehittää ekologisesti kestäviä ratkaisuja myös kala-, maa- ja metsätalouteen sekä turvetuotantoon liittyen. Vesistöalue mahdollistaa bio- ja kiertotalouden liiketoiminnan lisäämisen mm. energiantuotannossa, kalataloudessa, vesiviljelyssä ja matkailussa.
Maa- ja metsätalouden hajakuormitus huonontaa vesien tilaa, mutta ko. sektorit antavat myös mahdollisuuden järkevälle ravinteiden kierrolle alkutuotannossa ja valmistavassa teollisuudessa. Tiiviisti rakennetuilta alueilta kertyviä hulevesiä tulisi hallita luonnonmukaisilla menetelmillä, jolloin niiden sisältämät ravinteet saadaan hyötykäyttöön. Kokemäenjoen vesistöalueella bio- ja kiertotaloutta on omaksuttu joissakin yrityksissä ja julkisella sektorilla osaksi toimintaa, mutta paljon on vielä saavutettavissa.
Tahtotilamme:
- Uusiutuvaa energiaa tuotetaan monipuolisesti eri lähteitä hyödyntäen
- Vesistöjen hajakuormitus on hallittua ja haitta-aineet eivät rasita vesiä
- Orgaaniset sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja jalostusaste on korkea
- Alueella panostetaan uusien bio- ja kiertotalouden innovaatioiden kehittämiseen ja levittämiseen sekä ketteriin kokeiluihin, jotka tuovat uusia tuotteita myös kansainvälisille markkinoille
- Yhdistetään vesialueita hallinnollisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi
Lue myös: Kiertoviisas