Vale, emävale, tilasto. Tämä kyllä päteekin yleisesti tunnettuun tarinaan, jossa todettiin jäätelönsyönnin lisäävän hukkumistapauksia. Joskus tilastoihin perustuvan päättelyketjun logiikka voi todellakin unohtaa jonkun keskeisen tekijän, tässä tapauksessa lämpötilan. Tosin tätä ns. sisäisen korrelaation tahallista tai tahatonta sivuuttamista näkee mediassakin päivittäin.
Sananen laskentamalleista
Olen työskennellyt erilaisten laskentamallien ympäröimänä – en siis ihan ytimessä – melkeinpä koko työurani ja uskallan sanoa, että kansalaisen usko tilastollisiin ja mihin vaan ennustemalleihin on kokemukseni mukaan varsin heikko. Toistuvasti kuulee kuinka tavallisella torpparijärjellä olisi helpointa ratkoa niin ilmastonmuutosennusteet, kuormitusmuutosten vaikutus järven tilaan kuin koronaviruksen leviäminenkin. Loppujen lopuksi ihmisen järjen käyttö on aivan samaa päänsisäistä mallintamista mitä tehdään tietokoneella, sillä erotuksella, että ihmisen ratkaisuun käyttämä tietomäärä on hankalimmissa arvioinneissa aivan marginaalinen verrattuna tietokonemallien käyttämään tietomäärään. Mallien toisinaan tuottama epätosi tieto johtuu pääasiassa huonoista lähtötiedoista tai sitten mallilla yritetään laskea sellaista tilannetta, joka menee tilastotiedon ulkopuolelle – muuttujien keskinäiset syy ja seuraus -yhteydet eivät enää toimikaan.
Laskentamalleja käytetään aivan joka alalla ja tasolla. Mallintaminen on yleensä aina vaan hankalampaa kun mennään laboratorio-olosuhteista oikeaan elämään, luontoon ja ekosysteemiin. Vaikuttavia muuttujia vaan tuppaa tulemaan joka nurkasta ja niiden keskinäiset riippuvuudet pitäisi kaikki hallita. Tämän vuoksi parhaat operatiiviset mallit ovat usein melko yksinkertaisia, silläkin seurauksella, että niiden osumatarkkuus ei ole aivan huippuluokkaa.
Ympäristöhallinnon mallintamisen huiput: Vesistömalli/Vemala
Ympäristöhallinnossa on vuosikymmenien aikana kehitetty monia varsin käyttökelpoisia ja loistaviakin vesienhoidon käytännön työtä helpottavia mallikokonaisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon varmaankin näiden mallien kirkkain helmi Vesistömalli/Vemala. Kaksiosainen nimi johtuu siitä, että Vesistömallilla lasketaan kaikkea mikä liittyy veden määrään ja Vemalalla mallinnetaan veden laadun muutoksia eri ympäristöissä. Hieman vaikeuskerrointa tulee mukaan kun tietää, että Vemala simuloi koko Suomen alueella jokaisen sataneen vesipisaran tai lumihiutaleen kulkureitin ojia, puroja, jokia, järviä pitkin mereen asti päivän aika-askeleella. Lisäksi malli laskee tämän veden pitoisuuden (esim. fosforin) joka järvessä ja notkelmassa edelleen päivittäin. Tämä edellyttää mm. jokaisen Suomen peltolohkon, metsäpalstan, metsäojan, avohakkuualueen, turvetuotantoalueen, jätevedenpuhdistamon, haja-ja loma-asutuksen, laskeuman ym. ravinnekuormituksen kytkemistä tähän kokonaisuuteen. Lisäksi kytketään iso määrä fysikaalisia prosesseja kuten sadanta, haihdunta, jäätyminen, sulaminen, ravinteiden sedimentaatio, sisäinen kuormitus, eroosio jne.. Kokonaisuus on todellakin kolossaalinen ja parasta on, että Vesistömalli toimii erinomaisesti ja vielä monimutkaisempi Vemala pääosin erinomaisesti.
Tämän mallikokonaisuuden avulla Suomessa paljolti hoidetaan vesitalouspuolella vesistöjen säännöstely sekä varmaan kaikille tutut tulvaennusteet, jäätymisennusteet, sadevaroitukset, pohjaveden riittävyydet ja jopa kattojen lumikuormaennusteet jne.. Myös veteen liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset on mallinnettu.
Vemalan avulla mallinnetaan kaikkien pienempienkin järvien ja jokien ravinnepitoisuus. Tämän kautta voidaan yksinkertaisimmillaan määrittää ns. hyvyysluokitus (ekologinen luokka) kullekin vesimuodostumalle sen tyyppiominaisuuksien mukaan arvioituna. Tämä mahdollistaa tarkoituksenmukaisten vesiensuojelutoimenpiteiden mitoittamisen ja kohdentamisen järvien ja jokien valuma-alueille. Vielä on silti tässäkin mallissa petraamisen varaa. Toivottavasti aivan lähitulevaisuudessa pystytään Vemalan laskemat tiedot paremmin paikkatietoistamaan myös käyttäjän näytölle, yhdistämään malliin muita osamalleja ja saamaan käyttöliittymä sellaiseen kuntoon, että kaikki käyttäjät pystyvät vaivattomasti tekemään omia vaikutusennusteitaan. Kehittämishanke ei ole osaamisesta ja tahdosta kiinni, vaan luonnollisesti rahasta. Tässä jos missä olisi todella kustannustehokas panostuksen paikka!
Ämer Bilaletdin
Erikoistutkija
Pirkanmaan ELY-keskus
